Julkaisu 62/1997
Kirkkojärven kalataloudellinen tarkkailututkimus vuonna 1995 on tehty Vihdin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimeksiannosta. Tutkimukseen kuului kalataloustiedustelu Kirkkojärven ja Mustionselän alueella ja Kirkkojärven kalojen käyttökelpoisuustesti. Tarkkailututkimus täydentää Hiidenveden kunnostukseen liittyvää hoitokalastusta, jota on tehty mm. Kirkkojärven ja Mustionselän alueilla.
Pistekuormituksen osuus koko Hiidenveden ravinnekuormituksesta on alle 10 %. Pistekuormituksesta noin 16 % tulee Vihdin kirkonkylän puhdistamolta, joka purkaa vetensä Kirkkojärveen. Kirkkojärven suurin kuormittaja on kuitenkin Vihtijoen tuoma hajakuormitus, joka pääosin määrää Kirkkojärven ja myös Mustienselän veden laadun.
Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on viime vuosina toiminut tasaisen hyvin. Purkuvesistön kannalta on tärkeää, että käsitellyn veden fosforipitoisuutta on kyetty laskemaan.
Kirkkojärvi ja Mustienselkä kuuluvat Hiidenveden rehevimpiin alueisiin. Kirkkojärvi on ollut rehevä jo vuosikymmeniä. Pohjaeläimistön ja kalansaaliiden perusteella rehevöityminen on edelleen lisääntymässä. Koko Hiidenveden rehevöitymisen merkit ovat alkaneet näkyä entistä selvemmin 1990-luvulla; alusveden happikadot, leväkukinnat ja korkeat ravinnepitoisuudet alkavat olla tavallisia Hiidenveden kaikissa osissa.
Kirkkojärven-Mustienselän kalastajat liikkuivat vuotta 1995 koskeneen kalastustiedustelun mukaan innokkaimmin kesäaikaan; suosituin kalastuskuukausi oli toukokuu. Pyydyksiä käytettiin rysistä pilkkeihin, mutta eniten saalista saatiin harvasilmäisillä verkoilla ja katiskoilla. Kokonaissaalis oli 10 062 kg, noin 120 kg kalastanutta ruokakuntaa kohden. Runsaimmat saalislajit olivat sulkava, hauki ja lahna. Kalastusta haittasi eniten vähäarvoisten kalojen runsaus, pyydysten nopea likaantuminen, levähaitat, huono veden laatu ja vedenkorkeuden vaihtelu.
Kalojen maussa ei syksyllä pyydettyjen hauki- ja kuhanäytteiden perusteella havaittu virheitä.
Kalansaaliit ovat kasvaneet (saaliissa runsaasti ei toivottuja särkikaloja) ja veden laatuun (rehevyyteen) liittyvät haitat kalastuksessa ovat lisääntyneet. Kirkkojärven-Mustionselän alueella 1990-luvulla, vaikka vedenlaatutuloksissa ei ole havaittavissa rehevyystason muuttumista viimeisten vuosien aikana.
Vihdin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon osuus rehevyyden lisääntymisessä tai alueen veden tilassa kokonaisuutena on vähäinen. Konkreettisimmin kalastajia haittaa haju kesäisin puhdistamon lähettyvillä ja tietoisuus jätevesiputken läheisyydestä.
