Rannikkovesivisio 2050
Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio 2050
Rannikkovesivisio 2050 on Länsi-Uudenmaan rannikkovesikunnostuksen tiekartta. Kunnostustyö on aloitettu alueen kuntien kanssa kuntien valitsemilla pilottialueilla, joista kunnostustyötä on tarkoitus myöhemmin laajentaa muualle rannikkoalueellamme. Rannikkovesityön tavoitteena on parantaa rannikkovesien ja samalla myös koko Itämeren tilaa. Tarve kunnostustyölle kumpuaa tilanteesta, missä rannikkovetemme on luokiteltu tyydyttävään tai välttävään ekologiseen tilaan.
LUVY koordinoi valuma-alueen kuntien rahoittamia vesistökunnostushankkeita kuntien osoittaman perusrahoituksen turvin. Työ edellyttää kokonaisvaltaista ongelma-alueiden tunnistamista, kunnostustöiden suunnittelua ja priorisointia sekä pitkäjänteistä kunnostustoimintaa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi rannikkovesialueella yhteistyö muiden hanketoimijoiden kanssa on tärkeää.
Tavoitteet: Länsi-Uudenmaan rannikkovesien parempi ekologinen tila, luontoarvojen ja elinympäristöjen säilyttäminen sekä virkistys- ja hyötykäyttömahdollisuuksien edistäminen
Aikataulu: 2022–2028
Omarahoitus: Yhteensä 289 000 € vuosille 2022–2025
Rahoittajat: Kunnat myöntävät rahoitusta vuosittain seuraavasti (vuosina 2023–2025): Raasepori 30 000 €, Siuntio 20 000 € ja Kirkkonummi 30 000 €. Lisäksi vuonna 2022 Inkoo rahoitti työtä 16 000 € ja LUVY 3 000 €. Ympäristöministeriö on rahoittanut Rannikkovesivisio 2050 -työtä edistäviä hankkeita etenkin vesiensuojelun tehostamisohjelmasta vuosina 2022–2025 ja rahoitusta tullaan hakemaan tuleville vuosille uusiin kunnostushankkeisiin. Tämä rahoitus on ollut 50 % tai enemmän kunkin hankkeen omarahoituksesta.
Koordinointi: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY)
Visiota toteuttavat hankkeet:
Uudet kosteikot puhdistavat vesiä Raaseporissa ja Kirkkonummella
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on saanut tuoreimmat valuma-aluekunnostukset valmiiksi Raaseporissa Tammisaaren länsipuolella ja Kirkkonummella Petäjärven äärellä. Raaseporissa Västanbyhyn rakennettu kosteikko vähentää Dragsviksfjärdenin merenlahteen päätyvää kuormitusta, ja Kirkkonummella Alhonsuon rantaluhtakosteikko pidättää ravinteita ja kiintoainesta ennen niiden kulkeutumista Petäjärveen ja Siuntionjoen vesistöön.