Vesikasvillisuuden tutkimukset
Vesikasveista tietoa pitkän aikavälin muutoksista
Vesikasvit ilmentävät hyvin veden tilassa pitkän ajan kuluessa tapahtuvia muutoksia, joten vesikasvillisuustutkimus soveltuu erinomaisesti vesistön pitkäaikaiseen seurantaan. Kasvit heijastavat esiintymisellään mm. vesistön rehevyyttä tai likaantuneisuutta ja tarjoavat elintärkeän ympäristön myös muille vesiekosysteemin eliöryhmille, kuten esimerkiksi kaloille ja hyönteisille.
Vesikasvillisuustutkimuksissa määritellään kasvilajisto sekä arvioidaan kasvien runsautta ja peittävyyttä. Tulosten tulkinnassa käytetään esimerkiksi kullekin kasvilajille olemassa olevia ravinteisuusvaatimuksia. Me olemme LUVYssa tehneet pitkäaikaisia vesikasvillisuustutkimuksia vesistöjen yhteistarkkailuiden yhteydessä.
Teemme yksittäisiä vesikasvillisuustutkimuksia myös tilauksesta. Vesikasvillisuustutkimuksilla saadaan lisätietoa vesistön tilan muutoksista pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi vesikasvillisuustutkimukset sopivat erinomaisesti myös ennen vesistökunnostuksia tehtäväksi. Tällöin vesistökunnostuksen vaikutuksia voidaan arvioida mm. vesikasvillisuudessa tapahtuvilla muutoksilla. Vesikasvillisuustutkimuksia tehdään pääsääntöisesti kesäaikaan heinä-elokuussa.
Tuore vedenlaaturaportti: Siuntionjoen vesistössä paikallisia jätevesivaikutuksia, Pikkalanlahdella näkyy jokivesien tuoma kuormitus
Siuntionjoen vesistöön ja Pikkalanlahdelle kohdistuu pistemäistä kuormitusta Karhujärveen laskevan Risubackajoen latvoille, Stora Lonoksiin ja merialueella Kantvikiin. Kirkkojoen Kivikoskenpuroon ei ole viime vuosina tullut jätevesikuormitusta, vaan kuormitus on koostunut jätekeskuksen pintavalunnasta. Vihdistä Siuntion kautta Itämereen laskevaa Siuntionjokea kuormittavat kuitenkin eniten pelloilta valuvat ravinteet ja kiintoaine. Puhdistetun jäteveden osuus kuormituksesta on Risubackajoen valuma-alueella paikallisesti merkittävä, mutta pieni koko Siuntionjoen vesistöalueella.