Valitse sivu

Central Baltic WSSP

Central Baltic Watershed safety plan for controlling diffuse pollution

Watershed Safety Plan for controlling diffuse pollution (WSSP) -hankkeessa pilotoidaan ja kehitetään eteenpäin hajakuormituksen hallintaan tarkoitettua Watershed Safety Plan -toimintamallia neljässä eri maassa (Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia). Toimintamalli on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kehittämä ja HAMK toimii hankkeen pääkoordinaattorina.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) vastaa hankkeen toimenpiteistä pilottialueella Tavastfjärdenin Estbyjoen vesistössä. Estby-Kvarnbyjoen osavaluma-alueille laaditaan yleissuunnitelmat pohjautuen paikkatieto, kuormitus ja maastotarkasteluihin. Yleissuunnitelmien pohjalta toteutetaan kaksi vesienhallintarakennetta, joiden toimivuutta seurataan jatkuvatoimisesti ja/tai vedenlaatunäyttein. Lisäksi alueella testataan WSSP hajakuormituksen toimintamallia.

Tavoitteet:

Koko hankkeen yhteiset tavoitteet

    • WSSP-mallin kehittäminen ja testaaminen yhdessä muiden hankepartnereiden kanssa
    • 24 sidosryhmän osallistaminen mallin kehittämiseen ja perehdyttäminen jatkokäyttöön (mm. Kunnat, vesilaitokset, viranomaiset jne.)
    • Itämereen päätyvän hajakuormituksen vähentäminen

LUVY paikalliset tavoitteet

    • Laatia Estby-Kvarnbyn joen osavaluma-alueille yleissuunnitelmat
    • Vähentää Tavastfjärdeniin päätyvää kiintoaine- ja ravinnekuormitusta toteuttamalla vesiensuojelurakenteita
    • Pilotoida WSSP mallia Tavastfjärdenin alueella

Aikataulu: 1.5.2024–31.10.2027

Rahoitus: Hankkeen kokonaisrahoitus 2 600 555,42 €, LUVYn osuus 298 208,89 €

Rahoittajat: EU Interreg Central Baltic ja Kirkkonummen kunta

Koordinointi: Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK)

Maria Kihlström

Maria Kihlström

Position

Hangon merialueen vedenlaatu pysynyt viime vuodet vakaana – pitkän aikavälin muutokset Itämeren tilassa näkyvät silti

Hangon merialueen vedenlaatu pysynyt viime vuodet vakaana – pitkän aikavälin muutokset Itämeren tilassa näkyvät silti

Hangon merialueen vedenlaatu ei vuonna 2025 poikennut merkittävästi edellisvuosista, selviää Hangon yhteistarkkailun tuloksista. Avonaisilla eteläisellä ja pohjoisella merialueella vesi on melko tasalaatuista, happitilanne pysyy yleensä kohtalaisena ja mahdolliset pistekuormituksen vaikutukset laimenevat veden tehokkaan sekoittumisen takia. Pitkällä aikavälillä vedenlaadussa näkyy kuitenkin muutoksia: pintaveden lämpötila ja rehevyys ovat nousseet 1970-luvulta nykypäivään.