Valitse sivu

Central Baltic WSSP

Central Baltic Watershed safety plan for controlling diffuse pollution

Watershed Safety Plan for controlling diffuse pollution (WSSP) -hankkeessa pilotoidaan ja kehitetään eteenpäin hajakuormituksen hallintaan tarkoitettua Watershed Safety Plan -toimintamallia neljässä eri maassa (Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia). Toimintamalli on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kehittämä ja HAMK toimii hankkeen pääkoordinaattorina.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) vastaa hankkeen toimenpiteistä pilottialueella Tavastfjärdenin Estbyjoen vesistössä. Estby-Kvarnbyjoen osavaluma-alueille laaditaan yleissuunnitelmat pohjautuen paikkatieto, kuormitus ja maastotarkasteluihin. Yleissuunnitelmien pohjalta toteutetaan kaksi vesienhallintarakennetta, joiden toimivuutta seurataan jatkuvatoimisesti ja/tai vedenlaatunäyttein. Lisäksi alueella testataan WSSP hajakuormituksen toimintamallia.

Tavoitteet:

Koko hankkeen yhteiset tavoitteet

    • WSSP-mallin kehittäminen ja testaaminen yhdessä muiden hankepartnereiden kanssa
    • 24 sidosryhmän osallistaminen mallin kehittämiseen ja perehdyttäminen jatkokäyttöön (mm. Kunnat, vesilaitokset, viranomaiset jne.)
    • Itämereen päätyvän hajakuormituksen vähentäminen

LUVY paikalliset tavoitteet

    • Laatia Estby-Kvarnbyn joen osavaluma-alueille yleissuunnitelmat
    • Vähentää Tavastfjärdeniin päätyvää kiintoaine- ja ravinnekuormitusta toteuttamalla vesiensuojelurakenteita
    • Pilotoida WSSP mallia Tavastfjärdenin alueella

Aikataulu: 1.5.2024–31.10.2027

Rahoitus: Hankkeen kokonaisrahoitus 2 600 555,42 €, LUVYn osuus 298 208,89 €

Rahoittajat: EU Interreg Central Baltic ja Kirkkonummen kunta

Koordinointi: Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK)

Maria Kihlström

Maria Kihlström

Position

Tuore vedenlaaturaportti: Siuntionjoen vesistössä paikallisia jätevesivaikutuksia, Pikkalanlahdella näkyy jokivesien tuoma kuormitus

Tuore vedenlaaturaportti: Siuntionjoen vesistössä paikallisia jätevesivaikutuksia, Pikkalanlahdella näkyy jokivesien tuoma kuormitus

Siuntionjoen vesistöön ja Pikkalanlahdelle kohdistuu pistemäistä kuormitusta Karhujärveen laskevan Risubackajoen latvoille, Stora Lonoksiin ja merialueella Kantvikiin. Kirkkojoen Kivikoskenpuroon ei ole viime vuosina tullut jätevesikuormitusta, vaan kuormitus on koostunut jätekeskuksen pintavalunnasta. Vihdistä Siuntion kautta Itämereen laskevaa Siuntionjokea kuormittavat kuitenkin eniten pelloilta valuvat ravinteet ja kiintoaine. Puhdistetun jäteveden osuus kuormituksesta on Risubackajoen valuma-alueella paikallisesti merkittävä, mutta pieni koko Siuntionjoen vesistöalueella.