Central Baltic WSSP
Central Baltic Watershed safety plan for controlling diffuse pollution
Watershed Safety Plan for controlling diffuse pollution (WSSP) -hankkeessa pilotoidaan ja kehitetään eteenpäin hajakuormituksen hallintaan tarkoitettua Watershed Safety Plan -toimintamallia neljässä eri maassa (Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia). Toimintamalli on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kehittämä ja HAMK toimii hankkeen pääkoordinaattorina.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) vastaa hankkeen toimenpiteistä pilottialueella Tavastfjärdenin Estbyjoen vesistössä. Estby-Kvarnbyjoen osavaluma-alueille laaditaan yleissuunnitelmat pohjautuen paikkatieto, kuormitus ja maastotarkasteluihin. Yleissuunnitelmien pohjalta toteutetaan kaksi vesienhallintarakennetta, joiden toimivuutta seurataan jatkuvatoimisesti ja/tai vedenlaatunäyttein. Lisäksi alueella testataan WSSP hajakuormituksen toimintamallia.
Tavoitteet:
Koko hankkeen yhteiset tavoitteet
-
- WSSP-mallin kehittäminen ja testaaminen yhdessä muiden hankepartnereiden kanssa
- 24 sidosryhmän osallistaminen mallin kehittämiseen ja perehdyttäminen jatkokäyttöön (mm. Kunnat, vesilaitokset, viranomaiset jne.)
- Itämereen päätyvän hajakuormituksen vähentäminen
LUVY paikalliset tavoitteet
-
- Laatia Estby-Kvarnbyn joen osavaluma-alueille yleissuunnitelmat
- Vähentää Tavastfjärdeniin päätyvää kiintoaine- ja ravinnekuormitusta toteuttamalla vesiensuojelurakenteita
- Pilotoida WSSP mallia Tavastfjärdenin alueella
Aikataulu: 1.5.2024–31.10.2027
Rahoitus: Hankkeen kokonaisrahoitus 2 600 555,42 €, LUVYn osuus 298 208,89 €
Rahoittajat: EU Interreg Central Baltic ja Kirkkonummen kunta
Koordinointi: Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK)




Länsi-Uudenmaan vesien tilassa parannusta, mutta myös haasteita: lähes 50 vuoden seuranta näyttää kehityksen
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on seurannut alueen vesien tilaa säännöllisesti velvoitetarkkailujen ja yhteistarkkailujen muodossa jo noin 50 vuotta eli yhdistyksen toiminnan alkuvuosista lähtien. Esimerkiksi Lohjanjärven tila on kohentunut merkittävästi viidessä vuosikymmenessä, mutta rehevöityminen piinaa yhä laajasti läntisen Uudenmaan järviä ja Itämeren rannikkoa. Rehevöitymistä edistää myös ilmaston lämpeneminen, jonka vuoksi myös jääpeitteisyyden kesto on lyhentynyt.