Pohjaeläintutkimukset
Pohjaeläimet vesien tilan indikaattoreina
Pohjaeläimiksi kutsutaan kaikkia niitä selkärangattomia eläinlajeja, joiden pääasiallisena ympäristönä on vesien pohja, kasvillisuus tai muu kiinteä alusta. Vesien likaantuminen näkyy usein selvimmin juuri vesistöjen pohjilla, joiden eliöstö muuttuu lajistoltaan ja yksilömääriltään vastaamaan uutta ekologista tilaa. Pitkäikäisinä ja paikallaan pysyvinä eliöinä pohjaeläimet joutuvat alttiiksi ympäristössä tapahtuville muutoksille ja ilmentävät ympäristönsä tilaa pitkältä aikaväliltä toisin kuin esim. kertavesinäyte.
Osassa velvoitetarkkailuja esim. laajoissa yhteistarkkailuissa edellytetään biologisia seurantoja. Olemme tehneet velvoitetarkkailuiden pohjaeläintutkimuksia yli 40 vuoden ajan. Tutkimuskohteina ovat merialueet, järvet ja virtavedet. Näytteitä otetaan 1–4 vuoden välein vesistöalueesta ja tutkimuskohteesta riippuen. Pohjaeläintutkimuksemme täyttävät ympäristöhallinnon vaatimustasot näytteenotosta raportointiin.
Suunnittelemme ja toteutamme pohjaeläintutkimuksia myös yksittäisinä tilaustöinä, esim. ympäristölupiin liittyen tai vesistöjen suojeluyhdistysten toimeksiantoina:
- pohjaeläinten näytteenotto
- pohjaeläinten lajinmääritys
- tulosten siirto ympäristöhallinnon rekistereihin
- pohjaeläinraportit ja -indeksit
- simpukkakartoitukset.
Raportteja:
- LUVYn julkaisemat raportit pohjaeläintutkimuksista
- Uudenmaan ELY-keskus, Suonpää-Espinola Anu: Uudenmaan rannikkoalueen pohjaeläinyhteisöt vuosina 2011–2015
Laaja Karjaanjoen yhteistarkkailujen raportti vuosilta 2018–2021 tarjoaa katsauksen Karjaanjoen vesistön ja sen edustan merialueen tilaan – vesistöalueen tila pysynyt pääosin ennallaan
Hiidenveden alueen, Lohjanjärven alueen sekä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailualueiden tarkkailutuloksia tarkasteltiin toisen kerran yhteisessä yhteenvetoraportissa. Raportti kattaa suuren osan Karjaanjoen valuma-alueesta Karkkilan Pyhäjärveltä Mustionjokea pitkin aina Tammisaaren edustan merialueelle. Raportissa esitetään tuloksia vedenlaadusta, pohjaeläimistä, kalastosta, kasviplanktonista ja vesikasvillisuudesta vuosilta 2018–2021. Hiidenveden yhteistarkkailun osalta tuloksia esitetään vuosilta 2019–2021.
