Hiidenveden kunnostus

Hiidenveden kunnostuksen vaiheet

Järven kunnostamiseen ei ole nopeaa oikotietä. Hiidenveden kunnostustyöt alkoivat vuonna 1995 ja ne ovat jatkuneet hankemuotoisina 2000-luvulla. Kunnostuksen ensimmäinen vuosikymmen (1995–2004) Hiidenvedellä harjoitettiin hoitokalastusta, mutta heikoiksi jääneiden tulosten ja ylisuuren ulkoisen kuormituksen takia järven kunnostuksen pääpaino siirrettiin ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Pitkäjänteisen kunnostustoiminnan ja hankerahoituksen on mahdollistanut siirtyminen monivuotisiin rahoitussopimuksiin 2000-luvulla. Sitä ennen kunnostustoiminnasta päätettiin vuosittain kuntien budjettipäätösten yhteydessä.

Hiidenveden kunnostus 2022–2027

Hankekaudella jatketaan valuma-alueen kunnostuksia ja tarkastellaan sisäisen kuormituksen vähentämiseksi tehtävien toimenpiteiden mahdollisuuksia, edistetään kalastorakenteen myönteistä kehitystä vahvistamalla petokalakantoja.

Hiidenveden kunnostus 2016–2021

Viidennellä hankekaudella Hiidenveden kunnostus liitettiin osaksi kuntien ja yhdistyksen välistä Lohikalat Karjaanjokeen 2030 -visiota ja rahoituksesta tehtiin kuusivuotinen sopimus. Valuma-alueen kunnostuksia jatkettiin perustamalla kosteikkoja. Kosteikkoja perustettiin erityisesti järven lähivaluma-alueelle Hiidenveden rantaan. Hiidenveden Kirkkojärven rannalle rakennettiin Suomen ensimmäinen haukikosteikko, minkä rakenteilla pyrittiin edesauttamaan haukien lisääntymisen onnistumista. Hankekauden aikana valuma-aluekunnostuksia laajennettiin maatalousalueilta metsiin ja aloitettiin metsätalouden vesiensuojelun edistäminen laatimalla ensimmäinen paikallinen metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma.

Hankekaudella aloitettiin myös aktiivinen uomakunnostus. Kunnostuksilla pyrittiin ehkäisemään erityisesti kiintoaineen irtoamista ojien ja jokien penkoista ja hidastamaan sen kulkeutumista järveen. Kunnostustoimia kohdennettiin erityisesti virtavesikohteisiin, mistä hyötyisivät virtavesikutuiset kalat ja jokihelmisimpukka. Virtavesikunnostuksista hankittiin aktiivisesti lisäoppia ja verkostoiduttiin järjestämällä valtakunnallinen virtavesikunnostuskurssi osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kalatalouden ympäristöohjelmaa. Kunnostuksia tehtiin yhteistyössä ja myöhemmin osana EU-rahoitteista FRESHABIT LIFE IP -hanketta.

Vesistökunnostustoimien ohella hankkeessa toteutettiin useita valuma-alueen pienempien järvien selvityksiä sekä laaja Hiidenveden ravinnetasetutkimus. Hankekaudella tehtiin kosteikkojen toimivuuden seurantaa ja hankittiin ensimmäiset jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit joiden avulla mitattiin vedenlaatua tärkeimmissä uomissa. Hiidenveden laajan ravinnetasetutkimuksen perusteella järven sekä sisäinen että ulkoinen kuormitus ovat likimain samalla tasolla kuin 20 vuotta aiemmin. Ulkoinen kuormitus ylittää edelleen järven sietokyvyn, joten kunnostuksen pääpainon ehdotettiin pidettävän valuma-alueella, mutta hoitokalastuksen uudelleen aloittamisen mahdollisuuksia alettiin myös selvittää.

Hiidenveden kunnostus 2012–2015

Neljännellä hankekaudella jatkettiin omarahoitussopimusta toisella nelivuotissopimuksella ja jatkettiin kunnostustoimia valuma-alueella ensisijaisesti kosteikkoja perustamalla ja tarjoamalla neuvontaa maanviljelijöille ja haja-asutusalueen asukkaille. Hankekauden 2012–2015 aikana perustettiin yhteensä yhdeksän uutta kosteikkoa, ja kaksi jäi viimeisteltäväksi seuraavalle hankekaudelle. Lisäksi vuonna 2012 valmistui Hiidenveden kunnostushistorian suurin projekti, Vanjärven kunnostus.

Hiidenveden kunnostus oli mukana mm. GisBloom- ja JärviHoi-hankkeissa, joissa tuotettiin uutta tietoa kunnostuksen käyttöön.

Hankekauden 2012–2015 aikana toteutetuissa Hiidenveden tilan tutkimuksissa nähtiin ensimmäisiä, joskin varovaisia, merkkejä Hiidenveden tilan kohenemisesta. Hiidenvesi on edelleen rehevä biologisten ja veden laadun muuttujien perusteella, mutta muutokset happipitoisuuksissa, kasvillisuudessa ja kalastossa voidaan kuitenkin tulkita käänteenä kohti parempaa ekologista tilaa.

Hiidenveden kunnostus 2008–2011

Kolmannessa vaiheessa pääpaino oli kokonaan ulkoisen kuormituksen vähentämisessä. Tällä kaudella saatiin solmittua ensimmäinen 4-vuotinen omarahoitussopimus kuntien ja muiden sopimuskumppaneiden kanssa. Hankkeen aikana Hiidenveden valuma-alueelle laadittiin neljä kosteikkojen yleissuunnitelmaa, jotka kattavat koko valuma-alueen. Kaksi näistä toteutettiin hankerahoituksella ja kaksi Maa ja metsätalousministeriön rahoituksella. Hankkeessa toteutettiin 74 pientä kosteikkoa ja allasta, joiden yhteispinta-ala on n. 20 ha. Hiidenvesi valuma-alueineen saatiin mukaan kohdealueeksi moniin merkittäviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin, joissa tuotettiin mm. uutta seurantateknologiaa ja kunnostusosaamista sekä seurannan ja tuloksellisuuden arvioinnin työkaluja. Näistä esimerkkinä mm. Envisense-, VeKuMe- ja GisBloom life+ -hankkeet.

Hiidenveden kunnostus 2005–2007

Hankkeessa lopetettiin hoitokalastustoimet ja aloitettiin valuma-alueen kunnostukset suunnittelemalla kosteikkoja, joita markkinoitiin maanomistajille. Lisäksi maatiloille laadittiin suojavyöhykesuunnitelmia ja laskettiin ravinnetaseita. Hiidenveden ranta-alueilla kartoitettiin haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tasoa. Pitkäjänteisen ja vaikuttavan vesistökunnostustoiminnan varmistamiseksi aloitettiin aktiivinen verkostoituminen tieto-, osaamis- ja rahoituspohjan laajentamiseksi.