Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030

Toimenpiteet

Siuntionjoki 2030 -hankkeessa toteutetaan toimenpiteitä hankesuunnitelman ja vuosittain tarkennettavien toimenpideohjelmien mukaisesti yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja kuntien sekä maanomistajien kanssa. Yleistasolla kohteiden valinta perustuu muun muassa kuntien kanssa laadittuun Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -vesistövisioon, Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaan sekä Siuntionjoen vesistön yleissuunnitelmaan. Käytännön tasolla paikallinen yhteistyö, maanomistajien suostumus ja asiantuntijoiden näkemys toimenpiteiden prioriteeteista vaikuttavat kohteiden tarkempaan valintaan ja toteutukseen. Käytännön kunnostustoimet perustuvat aina tutkimustietoon ja asiantuntijoiden näkemykseen toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Hankkeen käytettävissä olevat taloudelliset resurssit määrittävät työn tahdin.

Järvikunnostukset

Siuntionjoen valuma-alueen järvillä on pitkät perinteet järvikunnostusten toteuttamisessa. Järvikunnostusta on toteutettu ainakin Vihdin Enäjärvellä, Poikkipuoliaisella, Tervalammalle ja Huhmarjärvellä, Kirkkonummen Heparilla ja Petäjärvellä sekä Siuntion Karhujärvellä. Järviä ovat kunnostaneet paikalliset vesiensuojeluyhdistykset ja osakaskunnat.

Tavallisimpia kunnostuskeinoja ovat olleet hapetus ja hoitokalastus, ja myös ruoppausta, niittoa ja valuma-aluekunnostusta on toteutettu pienimuotoisesti. Tehtyjen kunnostussuunnitelmien mukaan järvillä olisi erityisen tärkeää vähentää ulkoista ravinnekuormitusta. Uudenmaan ELY-keskus on laatinut suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja koskevan yleissuunnitelman, jonka pohjalta näitä vesiensuojelutoimia on hyvä alkaa toteuttamaan. Kaikille alueen isommille järville laaditaan hankkeessa uudet tai päivitetyt kunnostussuunnitelmat tutkimusaineistoon perustuen. Tutkimuksissa tarkastellaan järven tilan kehitystä, sen muutoksia ja mahdollisten kunnostustoimenpiteiden vaikutusta ja riittävyyttä tähän mennessä. Ravintoverkkotarkastelulla voidaan esimerkiksi kertoa, onko hoitokalastus vaikuttanut järven ravintoverkkoon toivotulla tavalla.

Virtavesikunnostukset

Virtavesien kunnostuksella pyritään parantamaan jokien ja purojen sopivuutta vaelluskalojen ja muiden virtavesieliöiden elinympäristöksi. Siuntionjoella on selvitetty virtavesien kunnostustarvetta vuosina 2004 ja 2005 (Uudenmaan ympäristökeskus, Toivonen 2004 ja 2005). Tämän pohjalta on arvioitu kunnostustoimien hyöty-panostus-suhdetta ja tunnistettu odotusarvoltaan parhaita kunnostuskohteita. Vuonna 2018 toteutettiin taimenen kutualuekunnostuksia Kvarnbyn purolla sekä Sågarsforsilla, ja 2019 kunnostuksia jatketaan useilla muilla kohteilla. Monessa kohteessa tavoitteena on poistaa kalojen kulun estävä vaelluseste. Hankkeessa esimerkiksi tarkastellaan Pikkalan sulun vaikutusta kalan kulkuun ja suunnitellaan mahdollisia toimenpiteitä. Hankkeessa myös seurataan elinympäristökunnostusten vaikuttavuutta.

Hankkeen toimenpiteiden kohdistaminen

Hankkeen toteutus koostuu monesta eri osa-alueesta: järvikunnostukset, elinympäristökunnostukset, valuma-aluekunnostukset ja hajakuormituksen hallinta, toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta, hankkeen koordinointi ja sidosryhmätyö sekä tietysti hankkeen viestintä.

Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma sisältää tiedot vesien tilasta sekä tarvittavat toimenpiteet pinta- ja pohjavesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi vesienhoitokaudella 2016–2021. Toimenpideohjelman liitteeseen on koottu kunnostusta, rakentamista ja säännöstelyä koskevat toimenpide-esitykset. Esityksiin sisältyy merkittävä määrä kunnostustarpeessa olevia kohteita Siuntionjoen vesistöalueelta sisältäen sekä pienten järvien kunnostustoimenpiteitä että merivaelteisen taimenen kulkua edistäviä toimia ja elinympäristökunnostuksia. Näitä kunnostustoimenpiteiden toteutusta ollaan nyt edistämässä Siuntionjokihankkeessa.

Siuntionjoen vesistön yleissuunnitelmassa (Nyqvist ja Vuorinen 2014) esitetään potentiaaliset kosteikkokohteet. Kohteita suunnitelmassa on yhteensä yli 70 kpl. Hankkeessa pyritään toteuttamaan erityisesti ne kosteikkokohteet, joilla on suurin vesiensuojelullinen merkitys, mukaanlukien myös yleissuunnitelman ulkopuolisia kohteita.