Kuva: Risubackajoesta tulevan kuormituksen vastaanottava rehevä Karhujärvi kesällä 2024. (LUVY / Heidi Tanttu)
Vihdistä Siuntion kautta Itämereen laskevaa Siuntionjoen vesistöä rasittaa erityisesti hajakuormitus, mutta myös pistemäisen kuormituksen vaikutus vedenlaatuun näkyy paikallisesti. Pistemäistä kuormitusta kohdistuu Siuntionjoen ja Pikkalanlahden tarkkailualueilla Karhujärveen laskevan Risubackajoen latvoille, Stora Lonoksiin ja Pikkalanlahdelle Kantvikiin. Kirkkojoen alueella Kivikoskenpuroon tuleva kuormitus on viime vuosina koostunut lähinnä hulevesistä.
Tuoreet tiedot Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden tilasta selviävät Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n vuosittaisesta yhteistarkkailuraportista. Vuosi 2024 oli laaja tarkkailuvuosi, jolloin raportoitiin vedenlaadun tarkkailun lisäksi vuosina 2021–2024 toteutetut biologiset ja kalataloudelliset tarkkailut.
Jätevesikuormitus näkyy paikallisesti
Jätevesikuormitus näkyy Siuntionjoen vesistössä Nummelan jätevedenpuhdistamon purkualueella Risubackajoella. Vedenlaatu oli ajoittain heikkoa myös Risubackajoen muissa sivu-uomissa hajakuormitukseen viittaavien muuttujien osalta. Risubackajoen alueella pohjaeläimistön, piilevien ja kalaston tila oli tarkkailualueen virtavesistä heikoin, mihin vaikuttaa myös epäsuotuisa pohjan laatu.
Kivikoskenpurossa Munkkaan jätekeskuksen purkuojassa vedenlaatu oli paikallisesti heikkoa, mutta vaikutus alempana Kivikoskenpurossa vedenlaatuun ja eliöstöön jää pieneksi. Karhujärven alapuolisessa vesistössä pistekuormituksen vaikutuksia ei ole juurikaan erotettavissa muusta kuormituksesta: alempien havaintopaikkojen vedenlaatu on pääosin samaa luokkaa kuin vesistön rehevien latvajärvien välisissä uomissa, joihin ei kohdistu pistekuormitusta. Metsäisemmillä valuma-alueilla sijaitsevien vertailuhavaintopaikkojen vedenlaatu oli parempaa.
Koko vesistöalueen kuormittuneisuus näkyy tarkkailun järvien Karhujärven, Tjusträskin ja Vikträskin tilassa. Nämä luontaisestikin rehevät ja savisameat järvet kärsivät rehevöitymisestä, alusveden hapettomuudesta, sisäisestä kuormituksesta ja leväkukinnoista. Esimerkiksi Karhujärvestä tutkitut pohjaeläimet, kasviplankton, vesikasvillisuus ja kalasto heijastivat rehevää – erittäin rehevää tilaa. Kalastus Karhujärvellä on vähentynyt ja petokalojen, kuten hauen ja kuhan, saalis pieneni. Saalislajisto oli rehevälle järvelle tyypillinen.
Taimenen tila luo toivoa
Siuntionjoki on yksi harvoista Suomenlahteen laskevista vesistöistä, jossa esiintyy geneettisesti eriytynyttä, alkuperäistä kantaa olevaa meritaimenta. Siuntionjoen vesistössä on tehty merkittäviä vaelluskalojen kulkua ja lisääntymistä edistäviä kunnostustoimia sekä siirtoistutuksia, joiden positiivisia vaikutuksia taimenen poikastuotantoon ja elintilan laajenemiseen on jo havaittavissa.
Pikkalanlahden vedenlaatuun vaikuttaa eniten Siuntionjoen tuoma kuorma
Pikkalanlahden tarkkailussa Siuntionjoen tuoman sameamman, ravinteikkaamman ja makeamman veden vaikutus näkyi voimakkaasti vedenlaadussa pitkälle Pikkalanlahdelle etenkin kevättalvella 2024, jolloin sateet ja sulamisvedet olivat runsaita. Kantvikin edustalla bakteeripitoisuudet, kemiallinen hapenkulutus ja ravinnepitoisuudet olivat ajoittain koholla, mikä voi viitata jätevesivaikutuksiin, mutta laajemmin Pikkalanlahdella vaikutuksia ei ollut erotettavissa. A-klorofyllipitoisuudet ja kasviplanktontulokset heijastivat koko alueella välttävää–huonoa tilaa. Pohjaeläimistön tila oli heikoin Kantvikin edustalla liejupohjalla 10 metrin syvyydessä, ulkosaaristossa sijaitsevan kovapohjaisemman tutkimuslinjan lajisto oli runsainta ja monipuolisinta. Kalastustiedustelun mukaan Pikkalanlahden kuhasaalis on hieman parantunut, ollen kuitenkin vain noin viidesosa 2000-luvun alkupuolen saaliista.
Suuri osa Siuntionjoen vesistöstä sekä Pikkalanlahti ovat nykyisellään luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi–välttäväksi. Suurimman kuormituslähteen Siuntionjoen alueella muodostaa peltoviljely ja pistekuormituksen osuus ravinnekuormituksesta on pääosin pieni, mutta Risubackajoen osavaluma-alueella varsinkin typen osalta merkittävä. Pikkalanlahden kuormituksesta suoran pistekuormituksen osuus on pieni verrattuna Siuntionjoen merialueelle tuomaan kuormitukseen, vaikka vuonna 2024 osuus olikin normaalia suurempi alueella tapahtuneen jäteveden puhdistuksen häiriötilanteen vuoksi. Vedenlaadun vaihteluun tarkkailualueella vaikuttavat myös sääolosuhteet. Vuosina 2021–2024 keväisin oli sateista tai runsaasti sulamisvesiä liikkeellä ja kesät olivat pääosin keskimääräistä lämpimämpiä.
Myös Itämeren yleinen tila näkyy Pikkalanlahdella
Kokonaisuudessaan Siuntionjoen vesistö ja Pikkalanlahti ovat voimakkaasti hajakuormitettuja ja pistekuormituksen vaikutuksia vedenlaatuun ja eliöstöön on vaikea erottaa muusta kuormituksesta muualla kuin purkupaikkojen läheisyydessä. Tarkkailuvesistöjen tilan kehitykseen vaikuttavat myös ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät sekä melko avoimella Pikkalanlahdella Itämeren yleistila. Siuntionjoen vesistöalueella ja Pikkalanlahdella pistekuormittajien, kuten jätevedenpuhdistamojen, vaikutuksia vedenlaatuun ja eliöstöön on eri toimijoiden yhteistarkkailuina seurattu jo 1970-luvulta lähtien.
LUVY ja alueen kunnat tekevät yhdessä paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa työtä Siuntionjoen ja Itämeren rannikon vedenlaadun parantamiseksi. Lue lisää: Siuntionjoen suojelun yhteistyö jatkuu: kunnat ja yritykset tukevat ainutlaatuisen joen kunnostusta – LUVY
Siuntionjoen vesistön vuosien 2021–2024 yhteistarkkailuihin osallistuivat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo, Rosk’n Roll Oy Ab, Kiinteistö Oy Evitskogin Opisto, Siuntionjoen vesistön kasteluvedenoton luvanhaltijat ja vapaaehtoisena Suomen Sokeri Oy. Pikkalanlahden yhteistarkkailuihin osallistuivat Prysmian Group Finland Oy, Suomen Sokeri Oy ja Oy Lival Ab, Nordic Aluminium sekä vapaaehtoisena Oy Pickala Golf Ab. Alueen kunnat Kirkkonummi, Lohja, Siuntio ja Vihti osallistuivat ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella.
Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen yhteenveto vuosilta 2021–2024 – LUVY
Lisätietoja:
Heidi Tanttu
vesistöasiantuntija
heidi.tanttu@luvy.fi
045 7884 2875
LUVY – jo puoli vuosisataa yhteistyötä Länsi-Uudenmaan vesien puolesta!
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry täyttää tänä vuonna 50 vuotta. LUVY on viidessä vuosikymmenessä kehittynyt alueen vesistöjen ykkösasiantuntijaksi, merkittäväksi tutkimusten tekijäksi ja aktiiviseksi vesistökunnostajaksi. Tavoitteemme on kuitenkin pysynyt samana: parannamme Länsi-Uudenmaan vesien tilaa yhdessä kumppaniemme kanssa. Tervetuloa mukaan!
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
