Julkaisu 15/2025
Heidi Tanttu, Jorma Valjus, Anu Suonpää-Espinola, Jussi Vesterinen, Maria Kihlström
Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden pistekuormittajat ovat velvoitettuja tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia jätevesiensä purkuvesistöihin, mikä toteutetaan yhteistarkkailuina. Vuosi 2024 oli laaja tarkkailuvuosi, jolloin vedenlaadun perustarkkailun lisäksi raportoidaan biologiset tarkkailut, sedimenttitarkkailu ja kalataloudellinen tarkkailu sekä tarkastellaan kootusti tuloksia vuosilta 2021–2024.
Siuntionjoen alueella pistekuormituksen osuus ravinnekuormituksesta on VEMALA-kuormitusmallin mukaan pääosin erittäin pieni, mutta Risubackajoen osavaluma-alueella varsinkin typen osalta merkittävä. Suurimman kuormituslähteen koko alueella muodostaa peltoviljely. Pikkalanlahden kuormituksesta suoran pistekuormituksen osuus on pieni verrattuna Siuntionjoen merialueelle tuomaan kuormitukseen, vaikka vuonna 2024 pistekuormituksen osuus olikin normaalia suurempi Suomen Sokerin jätevedenpuhdistamon häiriötilanteen vuoksi.
Jätevesivaikutukset näkyivät aiempaan tapaan vedenlaadussa Risubackajoen alueella Nummelan puhdistamon purkuojassa ja lievemmin Risubackajoen alemmilla havaintopaikoilla. Paikallisesti vaikutuksia näkyi Kivikoskenpurossa Munkkaan jätekeskukselta tulevassa ojassa, jossa kuitenkin virtaama ja siten kokonaiskuormitus on hyvin pieni. Kauempana purkupaikoista hajakuormituksen vaikutus voimistuu ja tarkkailun järvissä vesistöalueen kuormittuneisuus näkyi mm. rehevyytenä ja happiongelmina. Virtavesistä pohjaeläimistön, piilevien ja kalaston tila oli heikoin Risubackajoen alueella. Karhujärvessä pohjaeläimet, kasviplankton, vesikasvillisuus ja kalasto heijastivat rehevää-erittäin rehevää tilaa.
Pikkalanlahdella Pikkalanjoen samean ja ravinteikkaan makean veden vaikutus näkyi voimakkaana merialueen vedenlaadussa erityisesti kevättalvella 2024. Ulompana Pikkalanselällä vesi on kirkkainta. Mahdolliset jätevesien suorat vaikutukset näkyivät lähinnä ajoittain kohonneina bakteeripitoisuuksina Båtvikenillä. A-klorofyllipitoisuudet ja kasviplanktontulokset heijastivat välttävää-huonoa tilaa. Pohjaeläimistön tila oli heikoin Pikkalanlahden sisäosien syvimmillä havaintopaikoilla. Sedimentissä kuparin, tinan ja alumiinin pitoisuudet olivat paikallisesti korkeita. Kalastustiedustelussa ongelmiksi koettiin veden sameus, särkikalojen runsastuminen ja vesikasvillisuuden runsaus. Pistekuormituksen vaikutuksia kalakantoihin on Pikkalanlahdella vaikea erottaa.