Vesinäytteenotossa Pikkalanlahdella kesällä 2025. (LUVY / Raisa Autio)
Siuntionjoen vesistöön ja Pikkalanlahdelle kohdistuu pistemäistä kuormitusta Karhujärveen laskevan Risubackajoen latvoille, Stora Lonoksiin ja merialueella Kantvikiin. Kirkkojoen Kivikoskenpuroon ei ole viime vuosina tullut jätevesikuormitusta, vaan kuormitus on koostunut jätekeskuksen pintavalunnasta. Vihdistä Siuntion kautta Itämereen laskevaa Siuntionjokea kuormittavat kuitenkin eniten pelloilta valuvat ravinteet ja kiintoaine. Puhdistetun jäteveden osuus kuormituksesta on Risubackajoen valuma-alueella paikallisesti merkittävä, mutta pieni koko Siuntionjoen vesistöalueella.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) tarkkailutulosten mukaan vuonna 2025 Siuntionjoen koko vesistöalueen kuormittuneisuus näkyi pääuoman järvien Karhujärven, Tjusträskin ja Vikträskin tilassa. Nämä luontaisestikin rehevät ja savisameat järvet kärsivät rehevöitymisestä, alusveden hapettomuudesta, sisäisestä kuormituksesta ja leväkukinnoista.
Jätevesikuormitus näkyi Siuntionjoen vesistössä paikallisesti. Nummelan jätevedenpuhdistamon vaikutus näkyi puhdistamon purkualueella Risubackajoella, kuten aiemminkin. Vedenlaatu oli ajoittain heikkoa myös muualla Risubackajoen alueella, mikä johtunee pääasiassa hajakuormituksesta. Munkkaan jätekeskuksen purkuojassa vedenlaatu oli paikallisesti heikkoa, mutta vaikutus vedenlaatuun alempana purossa jäi pieneksi, ja Kirkkojoen alaosissa hajakuormituksen vaikutus näkyi voimakkaammin. Stora Lonoksissa vesi oli sameaa ja rehevää, mutta selkeitä jätevesikuormituksen merkkejä ei erottunut. Myöskään Karhujärven alapuolisessa vesistössä pistekuormituksen vaikutuksia ei ollut juurikaan erotettavissa hajakuormituksesta. Metsäisemmillä valuma-alueilla sijaitsevien vertailuhavaintopaikkojen sekä Palojoen vedenlaatu oli parempaa.
Pikkalanlahdella Siuntionjoen tuoman sameamman ja ravinteikkaamman veden vaikutus näkyi lahden sisäosissa. Levätuotantoa kuvaavat a-klorofyllipitoisuudet heijastivat alueella pääosin tyydyttävää tilaa. Selviä jätevesivaikutuksiin viittaavia vedenlaatumuutoksia ei ollut vuonna 2025 Pikkalanlahdella erotettavissa, ja melko avoimella merialueella mahdolliset vaikutukset todennäköisesti laimenevatkin tehokkaasti.
Pitkällä aikavälillä 1970-luvulta nykypäivään sekä Pikkalanlahdella että Siuntionjoen tarkkailluissa järvissä on mm. talvi- ja kesäajan lämpötila noussut ja kasvukauden rehevyys kasvanut. Vesistöjen tilan kehitykseen vaikuttavat piste- ja hajakuormituksen lisäksi myös mm. ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät sekä merialueella Itämeren yleistila. Suuri osa Siuntionjoen vesistöstä sekä Pikkalanlahti on nykyisellään luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi tai välttäväksi.
Siuntionjoen vesistöalueella ja Pikkalanlahdella pistekuormituksen vaikutuksia vedenlaatuun ja eliöstöön seurataan kuormitusta aiheuttavien toimijoiden yhteistarkkailuna, jota Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) toteuttaa. Vuosi 2025 oli suppea tarkkailuvuosi, jolloin tarkkailtiin vedenlaatua, bakteeripitoisuuksia ja levätuottavuutta.
LUVY ja alueen kunnat tekevät yhdessä paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa työtä Siuntionjoen ja Itämeren rannikon vedenlaadun parantamiseksi.
Siuntionjoen vesistön vuoden 2025 yhteistarkkailuun osallistuivat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo, Rosk’n Roll Oy Ab, Kiinteistö Oy Evitskogin Opisto ja vapaaehtoisena Suomen Sokeri Oy. Pikkalanlahden yhteistarkkailuun osallistuivat Prysmian Group Finland Oy, Suomen Sokeri Oy ja Oy Lival Ab, Nordic Aluminium sekä vapaaehtoisena Oy Pickala Golf Ab. Alueen kunnat Kirkkonummi, Lohja, Siuntio ja Vihti osallistuivat ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella.
Lisätietoja:
Heidi Tanttu
vesistöasiantuntija
heidi.tanttu@luvy.fi
045 7884 2875
Tiina Asp
vesistöasiantuntija
tiina.asp@luvy.fi
045 7750 7726
LUVY – jo puoli vuosisataa yhteistyötä Länsi-Uudenmaan vesien puolesta!
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on viidessä vuosikymmenessä kehittynyt alueen vesistöjen ykkösasiantuntijaksi, merkittäväksi tutkimusten tekijäksi ja aktiiviseksi vesistökunnostajaksi. Tavoitteemme on kuitenkin pysynyt samana: parannamme Länsi-Uudenmaan vesien tilaa yhdessä kumppaniemme kanssa. Tervetuloa mukaan!
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
