Julkaisu 6/2026
Heidi Tanttu
Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden pistekuormittajat ovat ympäristölupiensa perusteella velvoitettuja tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia jätevesiensä purkuvesistöihin, mikä toteutetaan yhteistarkkailuina. Vuosi 2025 oli suppea tarkkailuvuosi, jolloin tehdään vedenlaadun, hygieenisen laadun ja levätuottavuuden perustarkkailua.
Siuntionjoen alueella pistekuormituksen osuus ravinnekuormituksesta on VEMALA-kuormitusmallin mukaan pääosin erittäin pieni, mutta Risubackajoen osavaluma-alueella varsinkin typen osalta merkittävä. Suurimman kuormituslähteen koko alueella muodostaa peltoviljely. Pikkalanlahden kuormituksesta rannikon suoran pistekuormituksen osuus on pieni verrattuna Siuntionjoen merialueelle tuomaan kuormitukseen.
Jätevesivaikutukset näkyivät aiempaan tapaan vedenlaadussa Risubackajoen alueella Nummelan puhdistamon purkuojassa ja laimentuneina Risubackajoen alemmilla havaintopaikoilla ennen Karhujärveä. Paikallisesti vaikutuksia näkyi Kivikoskenpurossa Munkkaan jätekeskukselta tulevassa ojassa, jossa kuitenkin virtaama ja siten kokonaiskuormitus on pientä. Stora Lonokissa ja siitä laskevassa Harvsånissa ei ollut vuonna 2025 erotettavissa selkeitä jätevesikuormituksen merkkejä. Kauempana purkupaikoista Kirkkojoen ja Siuntionjoen alaosissa hajakuormituksen vaikutus voimistuu ja tarkkailun järvissä vesistöalueen kuormittuneisuus näkyi mm. rehevyytenä ja happiongelmina. Karhujärven ja Stora Lonoksin a-klorofyllipitoisuudet vastasivat loppukesällä huonoa ekologista tilaa.
Merialueella Pikkalanlahden sisemmillä havaintopaikoilla vesi oli alueen sameinta ja ravinnepitoisinta, vaikkakaan voimakasta Pikkalanjoen vaikutusta ei vuoden 2025 näytteenottojen aikaan havaittu ja sähkönjohtavuus pysyi meriveden normaalitasolla. Ulompana Pikkalanselällä vesi oli kirkkainta ja avoimen merialueen vaikutus on suurempi. Loppukesällä alusveden happipitoisuus alentui merialueella jonkin verran, mutta sisäistä kuormitusta ei esiintynyt, kuten yleensäkään. Pääosin vesi oli merialueella melko tasalaatuista. Bakteeripitoisuudet olivat vuonna 2025 pienet. A-klorofyllipitoisuudet heijastivat keskimäärin tyydyttävää ja uloimmalla havaintopaikalla välttävää ekologista tilaa.