Julkaisu 59/1996
Siuntionjoen kalataloudellinen yhteistarkkailututkimus vuodelta 1995 tehtiin viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tutkimus perustuu vesistön pistekuormittajien (Siuntion kunta, Lohjan kunta, Vihdin vesihuoltolaitos, Oy Minerit Ab) velvoitteisiin. Lohjan kunnan ja osittain myös Siuntion kunnan osalta kysymys on kuormituksen jälkiseurannasta.
Tutkimusalue käsittää Siuntionjoen kolme keskeistä järveä Björnträskin, Tjusträskin ja Vikträskin ja näiden väliset jokiosuudet. Lisäksi alueeseen kuuluu vesistön läntinen haara Lempansån-Kyrkån, pohjoinen haara Risubackajoki ja vertailualueena Palojoki Siuntionjoen pääuoman yläosasta. Tutkimus koostui pohjaeläinselvityksestä, koekalastuksesta, kalataloustiedustelusta ja järvien kalojen aistinvaraisesta arvioinnista.
Suurin osa Siuntionjoen vesistöalueelle kohdistuvasta ravinnekuormituksesta on peräisin maatalouden hajakuormituksesta. Suurimmat, tämänkin tutkimuksen piirissä olevat, pistekuormittajat ovat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo ja Oy Minerit Ab (kuormitus Risubackajokeen), vuoteen 1993 asti Lohjan Munkkaanojan puhdistamo (kuormitus Lempansån haaraan) ja vuoden 1995 marraskuuhun asti Siuntion kunnan jätevedenpuhdistamo (kuormitus päähaaraan Tjusträskin ja Vikträskin välille). Tutkimusalueen pistekuormituksen kokonaismäärä on vähentynyt vuodesta 1992. Pistemäisen jätevesikuormituksen vähentyessä hajakuormituksen merkitys vesistön rehevöittäjänä on korostunut.
Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk ovat kaikki erittäin reheviä järviä. Rehevyys ilmenee mm. alusveden happikatoina, leväkukintoina ja kalaston särkikalavaltaisuutena. Kaikilla kolmella järvellä aloitettiin vesistön kunnostamiseen tähtäävät toimenpiteet vuonna 1993. Syvänteiden hapettaminen on vaikuttanut elvyttävästi alusveden happipitoisuuksiin ja samalla pohjaeläimistöön Tjusträskillä ja Vikträskillä. Järvien yleiseen rehevyystasoon toimenpiteet eivät kuitenkaan toistaiseksi ole vaikuttaneet.
Koekalastusten perusteella särkikalat ovat valtalajeina kaikissa kolmessa järvessä eikä tilanne näytä juurikaan muuttuneen vuodesta 1991. Valikoivampaa pyyntiä harjoittavien, kyselyyn vastanneiden kalastajien mukaan saaliin valtalajit ovat Björnträskillä hauki, Tjusträskillä hauki ja Vikträskillä ahven, kuha ja lahna. Saaliista ylivoimaisesti suurin osa saadaan >27 mm:n verkoilla, vaikka muitakin pyydysvälineitä, esimerkiksi katiskaa, rysää ja vapapyydyksiä käytetään melko runsaasti. Kalastusta haittaa eniten vähäarvoisten kalojen runsaus, vesikasvillisuus, leväkukinnat ja pyydysten nopea likaantuminen.
Kalastustiedustelun ja kalojen aistinvaraisen analyysin perusteella Siuntionjoen vesistön jätevesikuormituksen väheneminen alkaa kuitenkin pikkuhiljaa näkyä kalaston elpymisenä: järvillä särkikalojen osuus kalastajien saaliissa on vähentynyt, kalojen maku on parantunut ja kuolleita kaloja löytyy harvemmin kuin ennen. Björnträskillä ja Tjusträskillä muutokset näkyvät selvemmin, Vikträskin osalta kalaston tilan muuttuminen parempaan suuntaan on tulkinnanvarainen.
Jokialueista raskaimmin kuormitetun Risubackajoen tilanne on pysynyt entisellään, mutta Lempansån-Kyrkån alueilla sekä pohjaeläimistö että kalasto näyttää hyötyneen Munkkaanojan puhdistamon sulkemisesta aiheutuneesta veden laadun paranemisesta.
