Julkaisu 251/2014
Vuoden 2013 aikana yhteistarkkailuun osallistuivat pistekuormitusta tuottavat Karkkilan vesihuoltolaitos, Vihdin Vesi, Kuntoparantolasäätiö ja Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos. Karkkilan kaupunki ja Vihdin kunta osallistuivat lisäksi perustuen kuntien velvoitteeseen seurata ympäristönsä tilaa. Componenta Finland Oy Högfors ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä osallistuivat tarkkailuun vapaaehtoisesti. Vesinäytteitä otettiin yhteensä 19 havaintopaikalta 1–12 kertaa havaintopaikkaa kohden vuodessa.
Hiidenveteen laskeva Vihtijoki on heikkolaatuisempi kuin Vanjoki. Joet tuovat pääosan Hiidenveteen päätyvästä ravinnekuormasta. Hiidenveden kokonaisfosforikuormitus oli VEMALA-mallin avulla arvioituna vuosina 2000–2013 keskimäärin 25 t. Siitä arviolta 62 % pidättyi Hiidenveteen ja n. 9,8 t poistui järvestä Väänteejoen kautta. Kokonaistyppeä tuli vastaavana aikana n. 465 t, josta 23 % pidättyi järveen ja 358 t jatkoi matkaa alapuolisiin vesistöihin. Kokonaiskuormituksesta noin kaksi kolmasosaa on peräisin valuma-alueen pelloilta, pistekuormituksen osuus on muutama prosentti.
Hiidenveden pintavesien ravinnepitoisuuksien perusteella järven tila vaihtelee rehevästä erittäin rehevään. Rehevimmät alueista ovat Kirkkojärvi ja Mustionselkä. Rehevyys vähenee hiljalleen kohti Kiihkelyksenselkää. Kirkkojärven pintaveden kokonaisravinnepitoisuuksille on ominaista suuri vaihtelu, joka liittyy pääasiassa Vihtijoen virtaaman vaihteluun. Tilanne tasaantuu Nummelanselällä samalla kun pitoisuudet laskevat. Kiihkelyksenselän pintavesissä ravinnepitoisuudet ovat Hiidenveden pienimmät.
Hiidenveden happipitoisuus oli kokonaisuutena varsin tyydyttävä eikä ravinnepitoisuuksissa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kirkkojärven a-klorofyllipitoisuuden perusteella mitattu levätuotanto kasvoi jonkin verran edellisvuodesta, Nummelanselällä ja Kiihkelyksenselällä a-klorofyllipitoisuudet olivat edellisvuotta pienempiä kesäkuussa ja elokuussa. Järvellä havaittiin laajojakin sinileväkukintoja syyskesällä elokuusta alkaen.
Hiidenveden pistekuormittajien toiminta ja puhdistustaso on hyvä. Hajakuormituksen vähentäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä; Hiidenveteen päätyvä ravinnekuorma on liian suuri. Tärkeän työkalun järven tilan parantamiseksi tarjoaa Hiidenveden kunnostus 2012–2015 -hanke, jolla eri tahojen yhteistyöhankkeena on mahdollisuudet toimivien kunnostusratkaisujen toteuttamiseen.
