Julkaisu 246/2014
Siuntionjoen vesistöalueella tarkkaillaan veden laatua sekä pohjaeläimistön ja kalaston tilaa. Tarkkailu tapahtuu ympäristölupien ja niihin pohjautuvien vesistön ja kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelmien puitteissa. Vesistön yhteistarkkailussa osallisina ovat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo ja Rosk’n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus. Muita yhteistarkkailuun osallistuvia pistekuormittajia ovat Skanska Infra Oy, Kirkkonummen Aktiivikeskus/KN keskus OÜ ja Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy. Vapaaehtoisena tarkkailuun osallistuu Suomen Sokeri Oy, sekä muina tarkkailijoina alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella. Tässä julkaisussa esitetään vedenlaadun osalta ns. laajan vuoden 2012 tulokset ja pohjaeläinten osalta tulokset vuosilta 2010–2012. Näytteitä otettiin puro- ja jokipaikoilta ja kolmelta järveltä. Kalataloudellista yhteistarkkailua suoritettiin sähkökoekalastuksilla jokien virtapaikoilla ja koskialueilla vuosina 2010 ja 2012–2013, minkä lisäksi suoritettiin Karhujärveä koskeva kalastustiedustelu. Kalataloudellisessa yhteistarkkailussa mukana ovat Nummelan puhdistamo, Munkkaan jätekeskus sekä 17 maatilaa kasteluveden käyttöoikeuden perusteella.
Vuosi 2012 oli poikkeuksellisen sateinen ja lumensulamisesta johtuen vesistössä tulvi huhti-toukokuussa. Valtaosa Siuntionjoen vesistön ravinne- ja kiintoainekuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta, jonka osuus korostui vuonna 2012. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on hyvin pieni, typpikuormituksesta merkittävämpi. Alueelliset erot ovat suuria, Risubackajoen–Karhujärven alueelle kohdistuu suurin pistekuormitus.
Alueen pistekuormittajista selvästi suurin on Nummelan puhdistamo, joka laskee puhdistetut jätevetensä Risubackajoen-Karhujärven alueelle ja kuormittaa vesistöä ennen kaikkea typpiravinteiden osalta. Typenpoistoa on tehostettu vuodesta 2010 lähtien ja typpikuormitus oli vuonna 2012 koko tarkkailuhistorian alhaisin. Risubackajokeen kuormitusta tulee myös Muijalan teollisuusalueelta Arvolanojasta, mm. Skanska Infra Oy:n Muijalan alueilta. Sekä Nummelan puhdistamon että Muijalan teollisuusalueen kuormitus näkyy veden laadussa lisäksi mm. kohonneena sähkönjohtokykynä ja alkaliniteettinä. Risubackajoen veden laatua heikentää myös voimakas hajakuormitus mm. kiintoaineksen ja fosforiravinteiden osalta. Risubackajoen veden laatu on koko tutkimusalueen heikoin.
Kirkkojoen haarassa sijaitsevan Munkkaan jätekeskuksen ravinnekuormitus ja biologinen hapenkulutus sekä jätevesimäärät vähenivät hieman edellisvuodesta ja jätekeskuksen osuus ravinnevirtaamista alapuolisella Lempansålla oli edellisvuotta selvästi pienempi. Kuormitus näkyy selkeästi jätekeskuksen laskuojassa, mutta laimenee nopeasti alempana Kivikoskenpurossa. Voimakas hajakuormitus on Kirkkojoen haaran pääasiallinen kuormituslähde. Siuntionjoen vesistöalueella muiden yhteistarkkailun pistekuormittajien kuormitusvaikutus on vähäistä eikä selviä kuormitusvaikutuksia veden laadussa voitu havaita. Siuntionjoen yhteistarkkailuun sisältyvät järvet Karhujärvi, Tjusträsk ja Vikträsk ovat kaikki hyvin reheviä ja kärsivät happikadosta. Valuma-alueilta tuleva kuormitus ylittää järvien sietokyvyn selvästi ja järvet ovat nykyisellään sisäkuormitteisia.
Pohjaeläimistö (172 lajia) ilmensi pohjan rehevyyttä koskissa, suvanto- ja järvialueilla. Eniten kuormitettujen latvapurojen Risubackajoen ja Kivikoskenpuron pohjaeläimistö oli muita alueita yksipuolisempi, mutta niiden tila oli aikaisempia vuosia hieman parempi. Kalaston ja pohjaeläimistön tila oli heikoin Risubackajoessa. Kirkkojoessa, Palokoskessa ja Siuntionjoen pääuomassa pohjaeläimistö ja kalasto ilmensivät vähiten kuormittunutta ja yleisesti ottaen hyvää tilaa. Kaikkien järvien pohjaeläimistö ilmensi hyvin reheviä, ajoittain hapettomia oloja. Siuntionjoen vesistössä tavataan uhanalaista vuollejokisimpukkaa, myös taimenia saadaan säännöllisesti koekalastuksissa. Karhujärven kalastustiedustelun 2012 mukaan saalislajisto on Karhujärven kaltaiselle, hyvin rehevälle järvelle tyypillinen ja saaliin koostumus varsin hyvä. Kalastusta haittaavat eniten runsas vesikasvillisuus, veden sameus ja kalaveden likaantuminen tai muu pilaantuminen. Maatilojen kasteluveden käytöllä ei ollut vaikutusta kalakannan tilaan jokialueilla.
