Julkaisu 232/2012
Suurin osa Hiidenveden kuormituksesta tulee Vanjoen ja Vihtijoen kautta; vuonna 2011 joet toivat järveen 20 tonnia fosforia ja runsaat 500 tonnia typpeä. Pistekuormituksen osuus järven kokonaiskuormituksesta on korkeintaan muutaman prosentin luokkaa. Tämänhetkisten pistekuormittajien (Karkkilan kaupungin ja Vihdin kirkonkylän yhdyskuntapuhdistamot, Hopeaniemen kuntoutuskeskuksen puhdistamo ja valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen puhdistamo) puhdistamot toimivat erinomaisesti vuonna 2011.
Hiidenvesi on rehevä ja valuma-alueensa luonteesta johtuen savisamea järvi. Rehevyysaste ja veden laatu vaihtelee alueittain: yhteistarkkailun puitteissa tutkituista selkäalueista rehevimmät ovat Kirkkojärvi ja Mustionselkä. Nummelanselkä ja erityisesti järven pääallas, Kiihkelyksenselkä, edustavat puhtainta Hiidenvettä. Kirkkojärven pintaveden kokonaisravinnepitoisuuksille on ominaista suuri vaihtelu, joka liittyy pääasiassa Vihtijoen virtaaman vaihteluun. Tilanne tasaantuu Nummelanselällä samalla kun pitoisuudet laskevat. Kiihkelyksenselän pintavesissä ravinnepitoisuudet ovat Hiidenveden pienimmät. Hiidenveden kolmen tutkituimman selkäalueen a-klorofyllipitoisuudet olivat vuonna 2011 edellisvuotta suuremmat johtuen todennäköisesti suuremmasta vuotuisesta sadesummasta.
Hiidenveteen vaikuttavat pistekuormittajat ovat hoitaneet osuutensa kuormituksen vähentämisestä erinomaisesti. Hiidenveden hajakuormituksen vähentäminen on haasteellisempi tehtävä, joka vaatii vuosikausien systemaattisen työn. Tätä työtä on Hiidenvedellä tehty erilaisin menetelmin jo 1990-luvulta lähtien. Seuraavat neljä vuotta tärkeänä työkaluna on jälleen järven kunnostushanke. Sen puitteissa ollaan parhaillaan laatimassa uutta kunnostussuunnitelmaa, jonka tavoitteena on yhdistää Hiidenveden laaja tutkimustieto ja alueelle parhaiten soveltuvat kunnostusmenetelmät kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi.
