Julkaisu 217/2011
Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien jätevesilupiin perustuvaa vesistön yhteistarkkailua tehtiin vuonna 2010 tarkkailuohjelman mukaisesti 16 jokipisteellä ja kolmella järvellä. Tarkkailualueen merkittävimmät pistekuormittajat ovat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo Risubackajoen latvoilla ja Rosk’n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Muita yhteistarkkailuun kuuluvia pistekuormittajia ovat Soraset Yhtiöt Oy, Kirkkonummen Aktiivikeskus ja Top Hotels Oy.
Valtaosa Siuntionjoen vesistön kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on hyvin pieni, typpikuormituksesta merkittävämpi. Alueelliset erot ovat suuria.
Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus vuoden 2010 pistekuormituksesta oli suurin (jätevedestä 82 %, kokonaistyppikuormasta 95 % ja kokonaisfosforikuormasta 85 %). Puhdistamon typenpoistoa tehostettiin vuonna 2010 ja typpikuormitus (62 kg kok.N/d) laski yli 20 % vuoteen 2009 verrattuna, fosforikuormitus (0,25 kg kok.P/d) lisääntyi, mutta puhdistamon fosforinpoisto oli erittäin hyvää tasoa. Nummelan puhdistamon jätevedet päätyvät Risubackajokeen, jonka kokonaistyppipitoisuus on suuri. Puhdistamon osuus Risubackajoen fosforivirtaamasta oli 10 % ja typpivirtaamasta 57 %. Risubackajoen ravinnevirtaamat ovat kokonaisuudessaan hieman laskeneet vuosien 2008–2010 välillä. Puhdistamon kuormitusvaikutus näkyy veden laadussa myös mm. kohonneena sähkönjohtokykynä. Risubackajokeen liittyy myös Arvolanojan haara, jonka latvoilla on Soraset Yhtiöt Oy:n Muijalan teollisuuskaatopaikka ja Ratametsän maankaatopaikka. Arvolanojan sähkönjohtokyky ja mm. alkaliteetti ilmentävät kuormitusta pääosan vuodesta. Risubackajoen veden laatua heikentää teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien lisäksi voimakas hajakuormitus. Risubackajoen veden laatu on koko tutkimusalueen heikoin.
Munkkaan jätekeskus on yhteistarkkailun toiseksi suurin pistekuormittaja. Kuormitus näkyy selkeästi jätekeskuksen laskuojassa, mutta laimenee nopeasti alempana Kivikoskenpurossa. Munkkaan jätekeskuksen vesistökuormitus on ollut yleisesti ottaen vähenevä, mutta vuonna 2010 sekä jätevesimäärä että fosfori- (0,03 kg kok.P/d) ja typpikuormitus (2,91 kg kok.N/d) kasvoivat hieman. Jätekeskuksen osuus fosforivirtaamasta Kivikoskenpuron alapuolisella Lempansålla oli 0,7 % ja typpivirtaamasta 3,1 %. Koko Kirkkojoen haaran ravinnemäärät ovat olleet laskussa vuodesta 2004 lähtien lukuun ottamatta sääoloiltaan poikkeuksellista vuotta 2008. Vuonna 2010 ravinnevirtaamat olivat hieman edellisvuotta korkeammat. Voimakas hajakuormitus on koko Kirkkojoen haaran pääasiallinen kuormituslähde. Muiden yhteistarkkailun pistekuormittajien kuormitusvaikutus on vähäistä eikä selviä kuormitusvaikutuksia voitu havaita.
Siuntionjoen vuoden 2010 yhteistarkkailussa olleet järvet Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk ovat kaikki erittäin reheviä ja runsasravinteisia. Viime vuosina Tjusträskin ja Vikträskin happitilanne on ollut toistuvasti heikko kesäisin. Valuma-alueilta tuleva kuormitus ylittää järvien sietokyvyn selvästi.