Julkaisu 214/2011
Hiidenveden ja siihen laskevien Vanjoen ja Vihtijoen tilaa on jo pitkään seurattu yhteistarkkailuna alueen pistekuormittajien toimesta. Seurantaan kuuluu yhtenä biologisena tutkimuskohteena pohjaeläimistö, jonka muutoksia tarkkailemalla voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta. Yhteistarkkailuvelvollisia ovat Karkkilan vesihuoltolaitos, Vihdin vesihuoltolaitos, Hopeaniemen kuntoutumiskeskus ja kylpylä, Hiidenpirtti sekä Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos. Lisäksi vapaaehtoisina osallistujina yhteistarkkailussa ovat Componenta Karkkila Oy, Helsingin vesi (nykyinen HSY Vesi), Vihdin kunnan ympäristönsuojelu ja Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelu.
Pohjaeläinaineistosta vuosilta 2004, 2006 ja 2010 tutkittiin 25 083 yksilöä yhteensä 277 lajia. Pohjaeläinryhmistä yleisimpänä ja runsaslukuisimpina tavattiin surviaissääskien toukkia (Chironomidae) ja harvasukamatolajeja (Oligochaeta). Kovakuoriaisia (Coleoptera), päivänkorentoja (Ephemeroptera) ja vesiperhosia (Trichoptera) esiintyi pääasiassa koskissa. Pohjaeläimistön lajistotarkastelun ja bioindeksien avulla vertailtiin vesistönosien tilaa. Jokialueilla tilaa arvioitiin ympäristön kuormitukselle herkimpien jokityypille ominaisten päivänkorento-, koskikorento- ja vesiperhosheimojen (EPT-indeksi) sekä jokityypille ominaisen lajien lukumäärien pohjalta. Näiden perusteella Vanjoen ekologinen tila parani vuodesta 2004 vuoteen 2010 ollen vuonna 2010 Vanjoen yläosassa erinomainen ja Vanjoen jokisuulla tyydyttävä-hyvä. Karkkilan jätevedenpuhdistamon vaikutus oli lievä ja rajoittui Vanjoen yläosaan. Kuormituksen kasvu joen alaosassa johtui voimakkaasta hajakuormituksesta. Vihtijoen ekologinen tila parani vuodesta 2004 tyydyttävä-hyvä tilasta hyvä-erinomaiseksi vuosina 2006 ja 2010. Tuloksiin vaikuttivat vuoden 2004 kesän ja syksyn tulvat, jotka niukensivat tilapäisesti pohjaeläimistöä.
Vanjoessa ja Vihtijoessa pohjaeläimistö oli varsin monimuotoinen ja sisälsi useita melko harvinaisia tai jopa hyvin harvinaisia hyönteislajeja. Rauhoitettuja, ja EU-direktiivilajeja vuollejokisimpukkaa (Unio crassus) tavattiin Vanjoella ja kirjojokikorentoa (Ophiogomphus cecilia) Vanjoella sekä Vihtijoella. Lisäksi tavattiin uhanalaista koskikorentoa raitakalvaskorria (Siphonoperla burmeisteri) ja yksittäistapauksena vesiperhosiin kuuluvaa juovaharjakasta (Chimarra marginata). Muitakin harvinaisuuksia esiintyi ja erillisessä surviaissääskien kotelonahkanäytteenoton hankkeessa havaittiin lisäksi kolme Suomelle uutta surviaissääskilajia.
Hiidenveden Kirkkojärven syvännepohjalla taksonimäärä oli vähäisin, koostuen pääasiassa hapettomilla, voimakkaasti rehevöityneillä pohjilla menestyvistä pohjaeläintaksoneista Chironomus –suvun surviaissääskitoukista ja Potamothrix/Tubifex sekä Limnodrilus hoffmeisteri harvasukamadoista. Merkittävin vaikutus Kirkkojärven tilaan oli Vihtijoen kautta tulevalla hajakuormituksella, järven sisäinen kuormitus oli suurta mutta pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta vähäinen. Nummelanselällä pohjan tila oli hieman parempi kuin Kirkkojärvellä. Kiihkelyksenselällä pohjaeläimistö ilmensi Hiidenveden parhainta luokkaa, vaikka syvännepohjalla pohjaeläimistö oli niukkaa. Kiihkelyksenselän rantavyöhykkeen pohjaeläimistö ilmensi hieman rehevämpää rantaa kuin Kirkkojärvellä. Tyypillistä Kiihkelyksenselälle ovat olleet erittäin suuret sulkasääskitiheydet, joiden rooli on tutkimusten mukaan merkittävä (säätelevät mm. eläinplanktonin määrää ja välillisesti mm. sinilevien määrää). Tulosten perusteella Hiidenveden rehevyystasossa ei ole tapahtunut muutoksia aikaisempaan verrattuna. Veden korkeuden säännöstelyn vaikutus Hiidenveden rantavyöhykkeen pohjaeläimistöön arvioitiin lieväksi.
