Julkaisu 206/2010
Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien jätevesilupiin perustuva vesistön yhteistarkkailu jatkui vuonna 2009 tarkkailuohjelman mukaisesti jokialueilla ja neljällä järvellä. Suurimmat pistekuormittajat tarkkailualueella ovat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo Risubackajoen latvoilla ja Rosk´n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Muita yhteistarkkailuun kuuluvia pistekuormittajia ovat Niska & Nyyssönen Oy, Kirkkonummen Aktiivikeskus ja Top Hotels Oy. Jätevedenpuhdistamot täyttivät lupaehdot vuonna 2009. Pistekuormitus on koko Siuntionjoen vesistöä ajatellen erittäin vähäinen fosforikuormittaja, mutta typpikuormittajana merkittävämpi. Suurin osa kuormituksesta on hajakuormitusta.
Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus pistekuormituksen jätevesimäärästä oli 92 %, typestä 98 % ja fosforista 87 %. Puhdistamon typpikuormitus oli edellisen vuoden tasolla (79 kg N/d) ja fosforikuormitus pysyi alhaisena (0,17 kg P/d). Nummelan puhdistamo laskee jätevetensä Risubackajokeen, minkä vuoksi joen kokonaistyppipitoisuus on hyvin suuri. Veden laatua heikentää teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien lisäksi voimakas hajakuormitus. Risubackajoen veden laatu on koko tutkimusalueen heikoin. Vaikutus näkyy sekä pohjaeläimistön että kalaston köyhyytenä. Risubackajoen ravinnevirtaamat ovat pysytelleet melko vakaina vuosien 2006-2009 aikana. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Risubackajoen kokonaistyppivirtaamasta vuonna 2009 oli seurantajakson 2001-2009 korkein, noin 57 %.
Munkkaan jätekeskus on yhteistarkkailun toiseksi suurin pistekuormittaja. Jätekeskuksen vesistökuormitus on ollut ainekuormilla mitattuna yleisesti ottaen vähenevä 2000-luvulla. Kuormituksen vaikutus näkyy kuitenkin voimakkaana jätekeskuksen laskuojassa. Alempana Kivikoskenpurossa kuormitus laimenee ja Lempansån Lempaankoskessa sekä pohjaeläimistö että kalasto ilmentävät jo selvästi parempaa veden laatua. Koko Kyrkån haaran ravinnevirtaamat olivat vuonna 2009 ajanjakson 2003-2009 toiseksi alhaisimpia ja vuotta 2008 lukuun ottamatta ravinnemäärät ovat vuodesta 2004 lähtien hieman laskeneet. Kyrkån valuma-alueen pääasiallinen kuormituslähde on voimakas hajakuormitus. Munkkaan jätekeskuksen osuus fosforivirtaamasta Kivikoskenpuron alapuolisella Lempansålla oli 0,6 % ja typpivirtaamasta noin 2,3 %. Muiden pistekuormittajien kuormitusvaikutus on vähäistä eikä selviä kuormitusvaikutuksia voitu havaita.
Sekä kokonaisfosforin että kokonaistypen ainevirtaama laski selvästi kaikilla osavaluma-alueilla edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtui suurelta osin vuoden 2008 leudosta talvesta ja poikkeuksellisen runsaista virtaamista. Kyrkån alueella ravinnevirtaamat olivat vuonna 2009 tavallista pienempiä – fosforivirtaama oli viimeksi tätä alhaisempi vähäsateisena vuotena 2003. Myös typpikuormitus väheni merkittävimmin Kyrkån valuma-alueella ja oli vain noin puolet vuosien 2006-2007 tasosta.
Siuntionjoen yhteistarkkailun järvet Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks ovat kaikki erittäin reheviä ja runsasravinteisia. Etenkin Tjusträskin ja Vikträskin happitilanne on usein heikko. Happikatojen perussyy on järviin kohdistuva liian suuri ravinnekuorma. Viime vuosina alueen rehevimmän järven Björnträskin a-klorofyllipitoisuus on laskenut. Vuonna 2007 klorofylli oli samaa tasoa kuin Tjusträskissä ja Vikträksissä, mutta kohosi jälleen vuonna 2009. Björträskin pohjaeläimistön perusteella järven tilassa ei ole tapahtunut näkyviä muutoksia viime vuosina. Järven kalaston tilaa kohentaa vuosia jatkunut hoitokalastus.