Julkaisu 209/2010
Alueen kalataloudellisen yhteistarkkailun osallisina olivat Raaseporin kaupunki (ennen vuotta 2010 Karjaan kaupunki, Pohjan kunta ja Tammisaaren kaupunki), IDO Kylpyhuone Oy ja Ovako Wire Oy Ab. Tarkkailu koostui kalastustiedustelusta sekä kirjanpitokalastuksesta. Tutkimusalueen pääasialliset pistekuormittajat olivat Karjaan-Pinjaisten, Pohjan Gumnäsin ja Tammisaaren Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamot sekä tutkimusalueen ulko-osassa Ovako Wire Oy Ab Koverharin rauta- ja terästehdas. Vuonna 2007 otettiin käyttöön uusi Karjaa-Pohja puhdistamo, jolloin Karjaan-Pinjaisten ja Pohjan Gumnäsin puhdistamot jäivät pois käytöstä. Pistekuormituksen ohella alueelle kohdistuu huomattava hajakuormitus Mustionjoen kautta.
Pohjanpitäjänlahden sisäosa on lievästi rehevöitynyt ja fosfori on alueella rehevöitymistä lisäävä minimiravinne. Pistekuormituksen määrä on vähentynyt etenkin Karjaan-Pohjan jätevedenpuhdistamon käyttöönoton jälkeen. Puhdistamon vaikutus näkyy selvemmin typpi- ja BHK-kuormituksen merkittävänä laskuna. Kalaston tila on kääntynyt hieman parempaan suuntaan. Petokalojen (hauki, ahven) saalisosuus on pysynyt ennallaan, mutta särkikalojen määrä on laskenut. Ruokakuntakohtainen saalis kasvoi selvästi.
Tammisaaren lähivedet ovat osittain hyvinkin reheviä, alueen suurin pistekuormittaja on Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamo, jonka kuormitus on 1990-luvun jälkeen laskenut ja puhdistustulos on ollut hyvä. Tammisaaren alueen ruokakuntakohtainen saalis laski 20 %, yleisimmät lajit olivat ahven ja hauki. Alueen verkkokalastuskielto vaikuttaa tuloksiin ja kalakanta lienee alueen suojaisimmissa osissa melko särkikalavaltaista. Rehevöitymiseen liittyvät ongelmat, kuten pyydysten likaantuminen ja runsas vesikasvillisuus häiritsivät kalastusta.
Ulompana Koverharin edustalla olosuhteet ovat hyvin mereiset ja veden laatu on varsin hyvä. Alueen pääasialliset kuormittajat ovat Lappohjan jätevedenpuhdistamo sekä Ovako Wire Oy Ab Koverharin rauta- ja terästehdas. Pistekuormittajien kuormitusmäärät ovat melko pienet. Lappohjan jätevedet tullaan jatkossa johtamaan Suursuon keskuspuhdistamolle. Merkittävimmän saalislajin, ahvenen määrä on laskenut vuoden 1995 jälkeen. Särki- ja lahnasaalis kasvoivat, kampelaa saadaan melko vähän. Pyydysten likaantuminen on ajoittain voimakasta. Verkkokohtainen yksikkösaalis väheni noin kuudesosaan vuoden 1999 tuloksista.
