Julkaisu 19/1992
Koverharin kalataloudellinen velvoitetarkkailu on tehty aikaisemmin vuosina 1982 ja 1986. Myös edellinen pohjaeläin- ja pohjasedimenttitutkimus tehtiin vuonna 1986. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Koverharin tehtaan jätevesikuormitus on vähentynyt huomattavasti.
Aivan Koverharin tehtaan lähellä harrastetaan kalastusta nykyään varsin vähän. Lähimmät pyyntialueet sijaitsevat tehtaasta kaakkoon n.1 km, sekä Storfjärdeniä ympäröivillä saarilla. Alueella ei harrasteta ammattikalastusta. Alueen ainoa ammattikalastaja lopetti kalastamisen silakkasaaliiden romahdettua 1980-luvun alussa. Sivuammattikalastusta sen sijaan harrastetaan kahden kalastajan voimin. Kalakannoissa on sitten 1980-luvun puolivälin tapahtunut suuriakin muutoksia. Turskakanta on romahtanut pohjoisen Itämeren alentuneen suolaisuuden takia, eikä alueella ole saatu turskaa enää 1980-luvun lopussa. Istutusten myötä taimenkanta on vastaavasti voimistunut selvästi, ja taimen on nykyisin yksi tärkeimpiä saaliskaloja alueella. Myös siian ja kuhan merkitys saaliskalana on kasvanut kun taas ahven- ja haukikanta on pysynyt melko muuttumattomana.
Jätevesien vaikutuksiin viittaavaa raskasmetallipitoisuuksien nousua kaloissa ei havaittu, ja verrattuna edelliseen tutkimukseen pitoisuudet olivat hieman alempia. Myöskään makuhaitoista ei kyselyjen yhteydessä mainittu. Kaloissa esiintyviä sairauksia ei tiedustelun perusteella todettu normaalia enemmän. Lähinnä alueella esiintyy erilaisia ihohaavoja hauissa ja kampeloissa, mutta tämä ilmiö on muuallakin rannikkoalueillamme varsin yleinen.
