Julkaisu 174/2008
Tämä yhteistarkkailun pohjaeläintutkimus kuuluu yhtenä biologisena osatutkimuksena Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailun suorittivat tarkkailuvelvolliset Hangon, Karjaan ja Tammisaaren kaupungit, Pohjan kunta, Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema, Ovako Wire Oy AB Koverhar, ldo Kylpyhuone Oy Ab, Oy Tenala-Marina Ab ja Oy Golf-Marina Ab. Tässä raportissa esitetään Tammisaaren merialueen ja Pohjanpitäjänlahden pohjaeläintarkkailun tulokset vuosilta 2002-2005.
Pohjanpitäjänlahden lajisto on osittain toipunut vuoden 2001 pohjaeläinkadosta. Vuonna 2005 pohjasedimentin pintaosan paranemisesta kertoo mm. Sällvikissä vaateliaana pidetyn Paratendipesa/bimanus-surviaissääskentoukan esiintyminen. Pohjaeläinlajisto oli kokonaisuudessaan kuitenkin edelleen melko köyhää ja Sällvikin syvimmällä pohjalla olot olivat vain hieman paremmat vuosina 2004-2005 kuin vuosina 2001-2003.
Tammisaaren lähivesillä näyteasemien pohjaeläimistä ilmensi edelleen pohjan luontaista ravinteisuutta ja Tammisaaren kaupungin jätejätevesien ja lähialueen kuormitusvaikutusta. Lievää rehevyyden vähentymistä oli havaittavissa Stadsfjärdenin alueella. Tammisaaren kaupungin ja sen lähivesien vaikutus vähenee selvästi merelle päin siirryttäessä, mutta pohjaeläimistössä ja pohjan laadussa ei ole havaittavissa muutosta Gullön-Skogbyfjärdenin alueella 2001-2005 tarkastelujaksolla. Sen sijaan Tammisaaren ulommalla merialueella taksonien lisääntyminen, likaantumista karttavien lajien runsastuminen ja toisaalta rehevyyttä osoittavien surviaissääskentoukkien väheneminen kertovat alueen olosuhteiden paranemisesta. Tällä alueella Tenala-Marinan edusta ei poikennut tilaltaan muista pohjista, kuten vuonna 2001.
Ovako Koverharin terästehtaan näyteasemilla ei havaittu selkeitä lajistamuutoksia ja taksonien määrä oli kokonaisuutena ennallaan. Viitteitä kuormituksen aiheuttamasta liejusimpukoiden kuoren pinnan korkeasta ruosteisuudesta havaittiin, kuten vuonna 2001. Myös Ovako Koverharin sataman laivojen potkurivirtaukset vaikuttavat pohjan tilaan, mikä toisaalta vaikeuttaa muun kuormituksen vaikutusten arviointia alueella. Vuonna 2005 Storfjärdenin syvänteen vertailuasemalla pohjaeläintaksoneiden ja yksilöiden määrä sekä biomassa kasvoivat, eikä merkkejä pohjan hapetto muudesta ollut vuoden 2001 tapaan. Syvänteessä liejusimpukka (Macoma baltica) oli yksilömäärältään ja biomassaltaan vallitseva ja rannikkoveden indikaattoreista liejusukasjalkainen (Harmothoe sarsi) esiintyi näytteessä vuodesta 2001 poiketen. Pohjaeläimistön tilan heilahtelu vertailuasemalla voi olla pääosiltaan yhteydessä rannikkovesiemme
tilan yleisiin muutoksiin viime vuosina.