Julkaisu 179/2008
Lohjanjärven suurimpien pistekuormittajien, Lohjan kaupungin yhdyskuntapuh distamoiden, M-real Kirkniemen paperitehtaan ja Loparexin paperitehtaan sekä vuoden 2005 alusta kalataloudelliseen yhteistarkkailuun mukaan liittyneen Karjalohjan kunnan yhdyskuntapuhdistamon jätevesilupavelvoitteisiin kuului vuosina 2004-2006 vuosittainen saaliskirjanpito järven kuudella eri osa-alueella (Aurlahti-Ristiselkä, lsoselkä, Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden, Piispalanselkä, Karjalohjanselkä ja Mustionjoen ylä- ja keskiosa), kalojen käyttökelpoisuustutkimus ja koko järveä koskeva kalastustiedustelu. Kalastustiedustelu on raportoitu omana erillisenä julkaisunaan (Valjus 2008).
Järven kokonaiskuormituksesta noin 80 % tulee hajakuormituksena. Hajakuormituksen ohella myös pistekuormitus vaikuttaa kiistatta rehevimpien osa-alueiden, Aurlahden ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin tilaan. Näillä, kuten myös Mustionjoella kalastajat saivat yleensä saaliinsa pienemmällä pyyntiponnistuksella kuin muissa osissa järveä. Rehevimmiltä alueilta saadun saaliin lajikoostumus ei useimmiten kuitenkaan tyydytä kalastajia runsaan sivusaaliin takia.
Lohjanjärven kirjanpitokalastajien saalistietojen perusteella vuosien 2004-2006 runsaimmat saalislajit olivat muikku ja kuha. Vaikka muikku oli jo vuonna 2004 niukasti runsain saalislaji, kasvoi sen kokonaissaalis vuosina 2005 ja 2006 noin nelinkertaiseksi. Sulkava oli kolmanneksi yleisin saalislaji vielä vuonna 2004, minkä jälkeen sen osuus saaliista laski. Tilalle tuli hauki ja vuonna 2006 myös siika, ahven ja lahna. Saaliin koostumus vaihteli vesialueen rehevyyden mukaan. Särkikalojen, erityisesti sulkavan ja lahnan osuus saaliista kasvoi rehevyyden lisääntyessä samalla kun haluttujen saalislajien osuus väheni.
Lohjanjärven muikkukanta on lisääntynyt rajusti. Muikunkalastuksen yleistyessä kokonaissaalis on kasvanut selvästi, yksikkösaaliin huippu saavutettiin eri alueilla vuonna 2004 tai 2005. Kuhan yksikkösaalis kasvoi tai pysyi ennallaan lähes kaikilla alueilla. Vaikka sulkava ja hauki olivatkin seuraavaksi yleisimmät saalislajit koko järvellä, niiden yksikkösaalis laski tai pysyi ennallaan lähes koko järven alueella. Lohjanjärven siikakanta näyttäisi olevan paranemassa etenkin Karjalohjanselällä. Sekä ahvenen että lahnan yksikkösaalis on ollut laskussa tai ennallaan lähes kautta järven. Kaiken kaikkiaan Lohjanjärven kalakannassa voidaan havaita merkkejä kehityksestä parempaan suuntaan useilla osa-alueilla. Järven rehevimmillä alueilla kalaston koostumus näyttäisi pysyneen ennallaan.
Kuhan ja hauen käyttökelpoisuus arvioitiin analysoitujen näytteiden perusteella hyväksi tai melko hyväksi.
