Julkaisu 178/2008
Hiidenveden kokonaiskuormituksesta suurin osa on peräisin hajakuormituksesta, joka tulee pää asiassa järveen laskevien Vanjoen ja Vihtijoen kautta. Eniten kuormitusta aiheutuu peltoviljelystä ja luonnonhuuhtoutumasta. Jokien tuomasta kuormituksesta noin 60 % on peräisin virtaamailtaan suuremmasta Vanjoesta ja noin 40 % Vihtijoesta. Pistemäisen fosforikuormituksen osuus koko Hiidenveden ravinnekuormituksesta on nykyään muutaman prosentin luokkaa. Tutkimusalueen pistekuormitus koostui tarkastelujaksolla pääosin Karkkilan ja Vihdin jätevesistä niiden yhteenlasketun osuuden ollessa noin 99 %. Pienillä kuormittajilla (Hopeaniemi, Hiidenpirtti, Valtion maatalousteknologian tutkimuskeskus) on merkitystä lähinnä paikallisesti.
Perhokalastusjokena suositun Vanjoen yläosan tila on hyvä. Jokea alemmas mentäessä veden laa tu heikkenee ensin Karkkilan kaupungin jätevesipuhdistamolta purettavien jätevesien vaikutuk sesta ja alajuoksulla erityisen voimakkaan hajakuormituksen vaikutuksesta. Molemmat kuormitusasiat nostavat veden ravinne- ja bakteeripitoisuuksia. Karkkilan jätevedenpuhdistamon vaikutus joen veden laatuun on selvästi vähentynyt sen jälkeen kun uusittu puhdistamo otettiin käyttöön vuonna 2002. Hajakuormituksen vaikutus sen sijaan on pysynyt voimakkaana koko seurannan ajan 1970-luvulta alkaen.
Vihtijoen kuormitus on lähes kokonaisuudessaan hajakuormitusta, joka paikoitellen näyttää vaikuttavan erittäin voimakkaasti veden laatuun; Vihtijoen veden laatu on nykyään kokonaisuutena heikompi kuin Vanjoen veden laatu.
Luonnostaan savisamean Hiidenveden rehevyystaso vaihtelee rehevästä erittäin rehevään. Parasta aluetta edustaa järven suurin ja syvin selkäalue, Kiihkelyksenselkä, heikointa matala Kirkkojärven ja Mustionselän alue, jossa myös Vihdin Kirkonkylän puhdistamon vaikutukset tulevat ajoittain esiin. Vuonna 2007 järven levätuotanto väheni edellisvuodesta kaikilla tutkituilla selkäalueilla, erityisesti Kirkkojärvellä ja Nummelanselällä. Kiihkelyksenselällä osa mittaustuloksista oli selvästi alle rehevyysrajan. Hiidenvettä jo vuosia vaivanneet sinileväkukinnat alkoivat kesäkuun puolivälissä ja jatkuivat syyskuun puoleen väliin.
Hiidenveden pistekuormituksen vähentämiseen on viime vuosina panostettu ja myös tuloksia on saatu. On tärkeää, että myös hajakuormituslähteiden osalta saadaan aikaan vastaavanlainen kehitys. Tärkeänä työkaluna ainakin vuoden 2011 loppuun on Hiidenveden kunnostushanke.
