Julkaisu 180/2008
Lohjanjärven pääasiallinen kuormittaja on hajakuormitus (maa- ja metsätalous, viemäröimätön asutus, laskeuma ilmasta ja valuma-alueen taustakuormitus), joka tuo järveen runsaat 80 % sen ravinnekuormituksesta. Pistemäisen jätevesikuormituksen osuus on runsaat 10 % kokonaisfosforista ja noin 15 % kokonaistypestä. Pistekuormituksesta 95-99 % tulee neljän suurimman puhdistamon, M-real Kirkniemen, Loparexin, Lohjan Pitkäniemen ja Lohjan Peltoniemen jätevesistä. Pienet kuormittajat, Karjalohjan kunta, Kisakallio ja Vivamo, vaikuttavat lähinnä paikallisesti.
Lohjanjärven tila on kokonaisuutena melko hyvä. Jokien tuoman hajakuormituksen ja pistekuormittajien jätevesikuormituksen lähivaikutusalueella ravinteiden ylitarjonta ilmenee kuitenkin rehevyytenä: alusveden happiongelmina, runsaana levätuotantona, särkikalojen runsautena ja ajoittain myös sinileväkukintoina. Ongelmallisimpia alueita ovat tällä hetkellä Maikkalanselkä, Lohjan lähivesiltä erityisesti Pappilanselkä ja järven eteläosassa Virkkalanselkä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin eteläisin alue.
Jokien järveen tuoma kuormitus kasvoi vuonna 2007 edellisvuodesta kun lauha sateinen sää kasvatti virtaamia. Erityisesti Nummenjoen tuoma ravinne- ja kiintoainekuormitus oli voimakasta varsinkin vuoden lopulla. Pistekuormituksessa fosforikuormitus laski jonkin verran edellisvuodesta. Kuormituksen väheneminen johtui M-realin Kirkniemen fosfori määrän vähenemisestä. Fosforin osalta pistekuormituksessa on realistista pyrkiä saavuttamaan jopa vesistön pitoisuustaso. Lohjanjärven pistemäinen typpikuormitus on noussut pitkän aikavälin kuluessa yhdyskuntien viemäriverkkoja laajennettaessa.
Järven rehevyystaso levätuotannolla mitattuna näyttäisi vuoden 2007 tuotantokauden aikana nousseen edellisvuodesta lukuun ottamatta Karjalohjan puhdistamon edustaa, jossa keskiarvopitoisuus laski. Selvimmin levätuotanto kasvoi Väänteenjoen ja Nummenjoen vaikutusalueella sekä Virkkalanselällä. Tilanne johtui kasvaneista ravinnevalumista.
