Julkaisu 168/2007
Rehevän Hiidenveden kokonaiskuonnituksesta suurin osa on peräisin hajakuonnituksesta, joka tulee pääasiassa järveen laskevien Vanjoen ja Vihtijoen kautta. Eniten kuonnitusta aiheutuu peltoviljelystä ja luonnonhuuhtoutumasta. Jokientuomasta kuormituksesta noin 60 % on peräisin virtaamaltaan suuremmasta Vanjoesta ja noin 40 % Vihtijoesta. Pistemäisen fosforikuonnituksen osuus koko Hiidenveden ravinnekuormi tuksesta on nykyään muutaman prosentin luokkaa. Tutkimusalueen pistekuormitus koostui tarkastelujaksolla pääosin Karkkilan ja Vihdin jätevesistä niiden yhteenlasketun osuuden ollessa noin 99 %. Pienillä kuormittajilla (Hopeaniemi, Hiidenpirtti, Valtion maatalousteknologian tutkimuskeskus) on merkitystä lähinnä paikallisesti.
Vanjoen yläosan tila on hyvä. Jokea alemmas mentäessä veden laatu heikkenee ensin Karkkilan kaupungin jätevesipuhdistamolta purettavien jätevesien vaikutuksesta ja alajuoksulla erityisen voimakkaan hajakuonnituksen vaikutuksesta. Molemmat kuormitusosiot nostavat veden ravinne- ja bakteeripitoisuuksia. Karkkilan jätevedenpuhdistamon vaikutus joen veden laatuun on kuitenkin selvästi vähentynyt sen jälkeen kun uusittu puhdistamo otettiin käyttöön vuonna 2002. Hajakuormituksen vaikutus sen sijaan on pysynyt voimakkaana koko seurannan ajan 1970-luvulta alkaen.
Vihtijoen kuormitus on lähes kokonaisuudessaan hajakuormitusta, joka paikoitellen näyttää vaikuttavan erittäin voimakkaasti veden laatuun; Vihtijoen veden laatu on nykyään kokonaisuutena heikompi kuin Vanjoen veden laatu.
Luonnostaan savisamean Hiidenveden rehevyystaso vaihtelee rehevästä erittäin rehevään. Parasta aluetta edustaa järven suurin ja syvin selkäalue, Kiihkelyksenselkä, heikointa matala Kirkkojärven ja Mustionselän alue, jossa myös Vihdin Kirkonkylän puhdistamon vaikutukset tulevat ajoittain esiin. Vuonna 2006 järven levätuotanto nousi edellisvuodesta kaikilla tutkituilla selkäalueilla, erityisesti Kirkkojärvellä. Hiidenvettä jo vuosia vaivanneet sinileväkukinnat alkoivat kesäkuussa ja jatkuivat paikoin laajoina pitkälle syksyyn.
Hiidenveden pistekuonnituksen vähentämiseen on viime vuosina panostettu ja myös tuloksia on saatu. On tärkeää, että myös hajakuormituslähteiden osalta saadaan aikaan vastaavanlainen kehitys. Järven vuosikymmeniä heikentynyt tila ei kuitenkaan parane muutaman vuoden aikana. Hiidenveden kokonaistilan paraneminen vaatii suunnitelmallista ja pitkäjänteistä kunnostusta, jossa Hiidenveden kunnostusprojekti on osoittautunut hyväksi työkaluksi. Työn onnistuminen kuitenkin edellyttää, että kunnostusprojektin eri osapuolten tavoitteet ovat yhteneväiset ja että projektissa yhdistetään kaikki käytettävissä olevat voimavarat.
