Julkaisu 169/2007
Pikkalanlahtea kuormittivat pistemäisesti vuonna 2006 Siuntion kunta, Suomen Sokeri Oy,
Puolustushallinto (Upinniemen varuskunta), Prysmian Cables and Systems Oy ja Nordic Aluminium
Oyj. Kirkkonummen kunta osallistui tarkkailun jälkitarkkailijana; kunnan jätevedet ohjattiin vuonna
2006 Espoon Suomenojan puhdistamolle. Näillä kuormittajilla on velvoitteet tarkkailla toimintansa vaikutuksia purkuvesistössä. Tarkkailu on suoritettu yhteistarkkailuna sopimuksen mukaisesti LänsiUudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimesta.
Puhdistamojen erillisten jätevesitarkkailuraporttien mukaan vuonna 2006 Pikkalanlahteen kohdistui jätevesien mukana vuorokaudessa keskimäärin fosforia 1,0 kg, typpeä 43 kg ja jätevesien biologinen hapenkulutus (BOD7) oli keskimäärin 145 kg vuorokaudessa. Jätevesien ravinnekuormitus oli samaa suuruusluokka kuin edellisvuonna, mutta biologinen hapenkulutus palautui lähinnä Suomen Sokerin tuotannossa ja puhdistamolla tapahtuneiden ongelmien vuoksi keskimäärin 2000-luvulla vallinneelle tasolle. Pikkalanjoen osuus Pikkalanlahteen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta oli vastaavasti vuonna 2006 ravinteiden osalta noin 95 % ja laski happea kuluttavan kuormituksen osalta noin 77 %:iin.
Veden laatu Pikkalanlahdella määräytyy paaosin Pikkalanjoen veden laadusta. Lieviä jätevesikuormitusvaikutuksia oli havaittavissa lähinnä Pikkalanlahden sisä- ja keskiosassa Suomen Sokeri Oy:n sekä Prysmian Cables and Systems Oy:n ja Nordic Aluminium Oyj:n puhdistamoiden edustan merialueilla. Kuormitus näkyi erityisesti Suomen Sokerin edustan merialueella fekaalisten indikaattoribakteerien esiintymisinä.
Typpi on Suomenlahden ulko-osan rehevöitymistä voimakkaimmin edistävä ravinne eli ns. minimiravinne. Yhdessä fosforin kanssa ne aiheuttavat purkuvesistön rehevöitymistä. Näiden ravinteiden keskipitoisuudet olivat ajoittain kohollaan Suomen Sokeri Oy:n sekä Prysmian Cables and Systems Oy:n ja Nordic Aluminium Oyj:n edustan merialueella, jotka ovat myös muita alueita herkempiä rehevöitymään. Kokonaisravinteiden lisäksi levätuotantoa mittaava a-klorofyllipitoisuus oli suurinta samoilla alueilla. Myös Pikkalanselällä loppukesästä a-klorofyllipitoisuudet olivat korkeita. On varsin todennäköistä, että ainakin Pikkalanselällä ajoittain melko korkeat klorofyllipitoisuudet johtuvat pääasiassa rannikkovesissämme yleisesti vallinneesta korkeasta levätuotannosta eikä Pikkalanlahteen kohdistuvista paikallisista pistekuormituslähteistä. Vuonna 2006 tutkimusalueen keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli jakson 2000-2005 toiseksi suurin. Runsas levätuotanto oli aiheuttanut hapen ylikyllästystä suureen osaan vesimassaa loppukesästä kautta koko tarkkailualueen. Veden happipitoisuus oli varsin hyvä Pikkalanlahdella tutkittuina ajankohtina ja kaikilla syvyyksillä.
Nordic Aluminiumin prosessivesien mukana Pikkalanlahteen purkautuu mm. tinaa, ja alumiinia, joiden määrät puhdistetussa vedessä alittivat lupaehdot selvästi. Pikkalanjoen alumiinipitoisuus oli selvästi suurempi kuin merivedessä. Suurin osa Pikkalanlahden alumiinista Pikkalanlahdella ja myös Nordic Aluminiumin edustan merialueella on Pikkalanjoesta peräisin. Pikkalanlahden veden tinapitoisuus oli pieni, alle mittaustarkkuuden.
Meriveden kumpuaminen Pikkalanlahteen viilensi heinäkuun puolivälissä lahden vettä ja saattoi tilapäisesti pienentää lahden levätuotantoa.
