Valitse sivu

Julkaisu 167/2007

Lohjanjärven eteläosan Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueen syvänteiden hapetta­minen on osa M-real Kirkniemen paperitehtaan jätevesiluvan velvoitetta. Syvänteistä ensimmäisen hapettaminen alkoi vuonna 1986 ja kolmen muun vuonna 1995.

Pohjan läheisen veden happipitoisuus parani hapettamisen aloittamisen jälkeen kaikil­la Lohjanjärven eteläosan hapetettavilla syvänteillä. Kehitys on edelleen samansuun­tainen Piispalanselällä, Ahtialansalmessa ja Kyrköfjärdenin syvänteillä. Hållsnäsfjärde­nin kahden syvänteen pohjan läheisen veden happipitoisuuksissa käyrän suunta on viimeisten tulosten perusteella kääntynyt lievään laskuun. Jätevesien purkualuetta lä­hinnä olevan Mangsön syvänteen pohjalla happitilanne on ollut poikkeuksetta loppu­kesällä huono.

Vuoden 2006 aikana syvänteiden pohjan läheisen veden happipitoisuus oli hyvä tai kohtalainen alkukesään asti. Loppukesällä happimäärä väheni niin, että pitoisuus oli kaikilla havaintopisteillä lähellä nollaa. Täysin hapetonta pohjaa ei kuitenkaan havaittu. Lokakuuhun mennessä veden syksyinen täyskierto korjasi tilanteen.

Ravinnepitoisuuksien perusteella Lohjanjärven eteläosa edustaa jonkin verran suurem­paa rehevyyttä kuin koko järvellä keskimäärin. Oleellisin seikka tarkastellun alueen ra­vinnepitoisuuksissa viimeisten parin vuosikymmenen aikana on fosforipitoisuuksien pieneneminen, joka on johtanut planktonlevästön tuotannon ja samalla yleisen rehe­vyyden vähenemiseen. Vuoden 2006 aikana ravinnepitoisuudet olivat sekä pintavedes­sä että pohjantuntumassa pääsääntöisesti suurimmat lähellä jäteveden purkualuetta.

Myös a-klorofyllipitoisuuksien avulla mitatun levätuotannon perusteella Lohjanjärven eteläosan tilanne on parantunut 1990-luvun alkuvuosista. Alue on tällä hetkellä hie­man rehevämpi kuin lsoselkä, mutta selvästi vähemmän rehevä kuin järven pohjoisin selkäalue Maikkalanselkä tai Lohjan kaupungin keskustan tuntumassa oleva Pappilan­selkä. Vuoden 2006 tuotantokauden a-klorofyllipitoisuudet olivat lämpimän kesän edullisten olosuhteiden vuoksi edellisvuotta suuremmat.