Julkaisu 166/2006
Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvä vesistön yhteistarkkailu vuonna 2005 suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua tehtiin jokialueilla (Risubackajoki, Kyrkån, Siuntionjoen päähaara) ja järvillä (Stora Lonoks -järvi, Bjönträsk, Tjusträsk ja Vikträsk) ottamalla vesinäytteitä yhteensä 17 virtahavaintopaikalta ja 5 järvihavaintopaikalta 2-8 kertaa vuodessa. Näytteistä analysoitiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja bakteeripitoisuutta sekä järvissä myös kasvukauden ravinnetasoa ja levätuotantoa ilmentävää a-klorofyllipitoisuutta.
Siuntionjoen vesistöä kuormittaa eniten hajakuormitus. Kokonaisfosforivirtaamat vastasivat edellisen vuoden tasoa, sen sijaan kokonaistyppivirtaamat pienenivät hieman vuodesta 2004. Purovesien bakteeripitoisuudet olivat ajoittain tavanomaista suurempia lähinnä hajakuormituksesta johtuen, voimakkaimmin pistekuormitetuilla Risubackajoen ja Kivikoskenpuron valuma-alueilla myös muina aikoina.
Pistekuormitus onkin alueellisesti merkittävä kuormituslähde Nummelan puhdistamon alapuolella Risubackajoella ja Munkkaan jätekeskuksen alapuolisella Kivikoskenpuron alueella. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus pistekuormituksen jätevesimäärästä oli noin 91 %. Puhdistamon kokonaisravinnekuormituksen määrä oli alhaisin noin kymmeneen vuoteen. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus ravinnevirtaamista Risubackajoella kasvoi vain hiukan edellisvuodesta ollen kokonaisfosforivirtaamasta noin 5 %, kokonaistyppivirtaaman osuus oli entisellään noin 37 %. Tämä kuormitus kohdistui Bjömträskiin (Karhujärveen), johon Risubackajoen vedet laskevat. Munkkaan jätekeskuksen osuus ainevirtaamista Kivikoskenpuron alapuolisella Lempansålla kasvoi hiukan edellisvuodesta ollen fosforivirtaamasta noin puolen prosentin luokkaa, typpivirtaaman osuus laski kolmannekseen edellisvuodesta ollen noin prosentin verran. Jätekeskuksen vaikutus näkyi voimakkaana laskuojassa, mutta lieveni hyvin selvästi noin kilometrin päässä alapuolisessa Kivikoskenpurossa. Munkkaan jätekeskuksen suotovedet käsiteltiin vuonna 2005 kokonaan jätekeskuksen omassa puhdistamossa. Hotelli Elohovin jätevesikuormitus Vihdin Kurjolammenojaan ja Aktiivi-instituutin kuormitus Kirkkonummen Stora Lonoks -järveen olivat edellisiä vähäisempiä, eikä selviä vesistövaikutuksia voitu todeta.
Siuntionjoen Pikkalanlahteen tuoma kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus oli suurimmaksi osaksi peräisin Kyrkån jokihaarasta. Maaneliökilometriä kohden eniten huuhtoutui fosforia Kyrkån voimakkaasti hajakuormitetulta osavaluma-alueelta ja typpeä Risubackajoen pistekuormitetulta osavaluma-alueelta, kuten aikaisempinakin vuosina.
Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevat järvet Stora Lonoks, Bjömträsk, Tjusträsk ja Vikträsk ovat kaikki erittäin reheviä ja runsasravinteisia. Runsasta levätuotantoa ilmensivät myös korkeat aklorofyllipitoisuudet, vaikka ne olivatkin edellistä mittauskertaa pienempiä. Vikträskissä pienialaisen syvänteen alusveden happitilanne oli heikoin, mutta kaikissa järvissä oli kesäkerrostuneisuuden aikana happikatoja. Ravinteita pidättyy suuresti Siuntionjoen alaosan suvantopaikoilla ja järvissä. Järviin kohdistuva ravinnekuormitus on jatkuvasti liian suuri ja tilaa heikentää huonokuntoisen pohjasedimentin aiheuttama sisäinen kuormitus.
Vihdin Enäjärvessä, Poikkipuoliaisessa ja Palojärvessä vesi oli vuonna 2005 Uudenmaan ympäristökeskuksen ottamien näytteiden mukaan hyvin ravinteista. Alusveden happipitoisuus oli heikko erityisesti Enäjärven ja Poikkipuoliaisen syvänteissä. Latvavesistöjen vertailualueiden purovesien sekä Siuntionjoen pääuoman vertailualueen Palojoen ravinnepitoisuudet, veden sähkönjohtavuus ja kotibakteerien määrät olivat yleisesti pienempiä ja siten vesi paremmanlaatuista kuin yhteistarkkailun muilla alueilla.
