Valitse sivu

Julkaisu 170/2007

Lohjanjärven pääasiallinen kuormittaja on hajakuormitus (maa- ja metsätalous, viemäröimätön asutus, laskeuma ilmasta ja valuma-alueen taustakuormitus), joka tuo järveen runsaat 80 % sen ravinnekuormituksesta. Pistemäisen jätevesikuormituksen osuus on runsaat 10 % kokonaisfos­forista ja noin 15 % kokonaistypestä. Pistekuormituksesta lähes 99 % tulee neljän suurimman puhdistamon, M-real Kirkniemen, Loparexin, Lohjan Pitkäniemen ja Lohjan Peltoniemen jäte­vesistä. Pienet kuormittajat, Kaijalohjan kunta, Kisakallio ja Vivamo, vaikuttavat lähinnä pai­kallisesti.

Lohjanjärven tila on kokonaisuutena melko hyvä. Jokien tuoman hajakuormituksen ja pistekuormittajien jätevesikuormituksen lähivaikutusalueella olevien vesien tila on kuitenkin paikoin huono. Ongelmat ilmenevät rehevyytenä ja mm. alusveden happiongelmina, runsaana levätuo­tantona ja toistuvina sinileväkukintoina. Ongelmallisimpia alueita ovat tällä hetkellä Maikka­lanselkä, Lohjan lähivesiltä erityisesti Pappilanselkä ja järven eteläosassa Virkkalanselkä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin eteläisin alue.

Jokien järveen tuoma kuormitus väheni vuonna 2006 edellisvuodesta pienentyneen virtaaman myötä. Ravinne- ja kiintoainekuormitus oli voimakkainta vuoden lopulla kun virtaamat kasvoi­vat rankkojen sateiden seurauksena. Pistekuormituksessa fosforikuormitus oli selvästi alhai­sempi kuin vuonna 2005. Kuormituksen väheneminen johtui M-realin Kirkniemen fosforimää­rän vähenemisestä. Pistemäinen typpikuormitus on noussut pitkän aikavälin kuluessa yhdyskun­tien viemäriverkkoja laajennettaessa.

Järven rehevyystaso levätuotannolla mitattuna näyttäisi vuoden 2006 tuloksilla päivitettynä ole­van laskusuunnassa Aurlahdella, Maikkalanselällä, Piispalanselällä, Hållsnäsfjärdenillä ja Kyr­köfjärdenillä. Isoselällä, Karjalohjanselällä ja Virkkalanselällä selvää muutossuuntaa ei ole ha­vaittavissa. Pappilanselällä tilanne vaihtelee voimakkaasti, mutta kokonaisuutena rehevyys näyttäisi nousseen.