Valitse sivu

Julkaisu 154/2005

Rehevän Hiidenveden kokonaiskuormituksesta suurin osa on peräisin hajakuormituk­sesta, joka tulee pääasiassa järveen laskevien Vanjoen ja Vihtijoen kautta. Eniten kuormitusta aiheutuu peltoviljelystä ja luonnonhuuhtoutumasta. Jokien tuomasta kuor­mituksesta noin 60 % on peräisin virtaamaltaan suuremmasta Vanjoesta ja noin 40 % Vihtijoesta. Pistemäisen fosforikuormituksen osuus koko järven ravinnekuormituksesta on nykyään muutaman prosentin luokkaa.

Tutkimusalueen pistekuormitus koostui tarkastelujaksolla pääosin Karkkilan ja Vihdin jätevesistä niiden yhteenlasketun osuuden ollessa noin 99 %. Pienillä kuormittajilla (Hopeaniemi, Hiidenpirtti, Valtion maatalousteknologian tutkimuskeskus) on merkitys­tä lähinnä paikallisesti.

Pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutukset näkyvät Vanjoella veden laadun heikke­nemisenä jätevesipuhdistamon alapuolella: ravinnepitoisuudet ja bakteeripitoisuudet kasvavat. Uudelleen veden laatu heikkenee joen alaosassa voimakkaan hajakuormituk­sen vaikutuksesta.

Vihdin kirkonkylän puhdistamon vesistövaikutukset sekoittuvat Vihtijoen tuomaan kuormitukseen. Matala, rehevä Kirkkojärvi on erittäin herkkä kuormitukselle. Veden fosforipitoisuudet ja levätuotanto ovatkin Kirkkojärven ja Mustionselän alueilla olleet jatkuvasti Hiidenveden suurimmat. Ero puhtaampiin Nummelanselkään ja Kiihkelyk­senselkään oli myös vuonna 2004 erityisesti fosforipitoisuuksien osalta selvä.

Kirkkojärven levätuotantoa mittaavan a-klorofyllin keskimääräinen pitoisuus oli suuris­ta ravinnepitoisuuksista huolimatta poikkeuksellisen pieni, pienempi kuin kertaakaan vuodesta 1983 lähtien. A-klorofyllin mittaama rehevyys oli edellisvuodesta pienentynyt myös Nummelanselällä ja jonkin verran myös Kiihkelyksenselällä huolimatta vuoden 2004 suurista valumista.

Hiidenveden happitilanne oli vuoden 2004 aikana varsin tyydyttävä. Happipitoisuuden heikkenemistä tapahtui talven lämpötilakerrostuneisuuden aikaan Kirkkojärven ja Kiihkelyksenselän syvimmillä alueilla.