Julkaisu 152/2005
Lohjanjärven eteläosan Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueen syvänteiden hapettaminen on osa M-real Kirkniemen paperitehtaan jätevesiluvan velvoitetta. Syvänteistä ensimmäisen hapettaminen alkoi vuonna 1986 ja kolmen muun vuonna 1995.
Pohjan läheisen veden happipitoisuus on parantunut kaikilla hapetettavilla syvänteillä. Alueen muilla tutkituilla syvänteillä tilanne on joko parantunut tai pysynyt ennallaan. Poikkeuksena on jätevesien purkualuetta lähinnä olevan Mangsön syvänne, jonka happitilanteen muuttuminen huonompaan suuntaan liittyy ilmeisesti alueelle purettavan jäteveden määrän lisääntymiseen.
Vuoden 2004 aikana syvänteiden pohjan läheisen veden happipitoisuus oli hyvä kesään asti. Loppukesällä happimäärä väheni niin, että pitoisuus oli kaikilla havaintopisteillä alle 5 mg/1. Edellisvuosista poiketen happi ei kuitenkaan täysin loppunut edes purkualueen lähellä.
Ravinnepitoisuuksien perusteella Lohjanjärven eteläosa edustaa jonkin verran suurempaa rehevyyttä kuin koko järvellä keskimäärin; kokonaistyppi- ja fosforipitoisuuksien perusteella ollaan selvästi lähempänä järven keskimääräistä tilaa edustavaa Isoselkää kuin rehevimpiin alueisiin kuuluvia Pappilanselkää ja Maikkalanselkää. Oleellisin seikka tarkastellun alueen ravinnepitoisuuksissa viimeisten parin vuosikymmenen aikana on fosforipitoisuuksien pieneneminen.
Vuoden 2004 aikana typpi- ja fosforipitoisuudet vaihtelivat niille ominaisen vuodenaikaisrytmin mukaan: kokonaistyppi- ja nitraattityppipitoisuus olivat suurimmillaan talvella, kokonaisfosfmipitoisuus kesällä. Ammoniumtypen määrä nousi pintavedessä selvästi kesäkuussa ja leville käyttökelpoisin osa fosforista kului loppuun jo alkukesällä. Ravinnepitoisuudet olivat kokonaisuutena sekä pintavedessä että pohjan lähellä suurimmat lähellä jäteveden purkualuetta.
Vuosien 1986-2004 mittausten perusteella Kyrköfjärdenin ja Hållsnäsfjärdenin levätuotanto on selvästi vähentynyt. Piipalanselällä tuotannon vähentymistä oli jonkin verran havaittavissa vasta vuonna 2004.
