Julkaisu 146/2004
Rehevän Hiidenveden kokonaiskuormituksesta suurin osa on peräisin hajakuormituksesta, joka tulee pääasiassa järveen laskevien Vanjoen ja Vihtijoen kautta. Eniten kuormitusta aiheutuu peltoviljelystä ja luonnonhuuhtoutumasta. Jokien tuomasta kuormituksesta noin 60 % on peräisin Vanjoesta ja 40 % Vihtijoesta. Pistemäisen fosforikuormituksen osuus koko järven ravinnekuormituksesta on tällä hetkellä muutaman prosentin luokkaa.
Tutkimusalueen pistekuormitus koostui tarkastelujaksolla pääosin Karkkilan ja Vihdin jätevesistä niiden yhteenlasketun osuuden ollessa noin 99 %. Pienillä kuormittajilla (Hopeaniemi, Hiidenpirtti, Valtion maatalousteknologian tutkimuskeskus) on merkitystä lähinnä paikallisesti. Pistekuormituksen vesistöön johdettu fosforimäärä laski vuonna 2003 johtuen pääosin Karkkilan puhdistamon uudistamisesta. Vuoden 2003 fosforitulos, keskimäärin 0,7 kg P/d, oli jakson 1988-2003 alhaisin.
Pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutukset näkyvät selvimmin jokialueilla: Vanjoella veden laatu heikkenee jätevesipuhdistamon alapuolella, ja uudelleen voimakkaan hajakuormituksen vaikutuksesta myös joen alaosassa. Vihtijoella Valtion maatalous teknologian tutkimuslaitoksen sinänsä vähäinen kuormitus nostaa paikallisesti joen päähaaraan yhtyvän uoman lika-ainepitoisuuksia. Hajakuormituksen kuormitusosuus on kuitenkin selvästi suurin. Vihdin kirkonkylän puhdistamon vesistövaikutukset sekoittuvat Vihtijoen tuomaan kuormitukseen. Matala, rehevä Kirkkojärvi on erittäin herkkä kuormitukselle. Veden fosforipitoisuudet ja levätuotanto ovatkin Kirkkojärven ja Mustionselän alueilla jatkuvasti Hiidenveden suurimmat. Kirkkojärven kuormituksen alenemisella olisi todennäköisesti suuri merkitys myös järven muiden selkäalueiden tilan paranemiseen.
Hiidenveden happitilanne oli vuoden 2003 aikana ankarasta talvesta huolimatta melko tyydyttävä. Kiihkelyksenselän lähes 30 metrisen syvänteen tila oli lopputalvella hieman edellistalvea huonompi, loppukesällä suunnilleen edellisvuoden kaltainen. Ravinnepitoisuudet ilmensivät kaikilla alueilla rehevyyttä, ero puhtaampien Nummelanselän ja Kiihkelyksenselänja voimakkaasti rehevien Kirkkojärven ja Mustionselän välillä oli kuitenkin selvä.
Levien a-klorofyllipitoisuuden perusteella levätuotanto oli kesäkaudella 2003 Kirkkojärvellä vähän suurempi kuin edellisvuonna, Nummelanselällä ja Kiihkelyksenselällä edellisvuoden tasoa. Kaiken kaikkiaan levätuotanto näyttäisi jonkin verran vähentyneen 1990-luvun lopulta.
