Julkaisu 148/2004
Pikkalanlahtea kuormittavat pistemäisesti Kirkkonummen kunta, Siuntion kunta, Suomen Sokeri Oy, Puolustushallinto (Upinniemen varuskunta), Pirelli Cables and Systems Oy ja Nordic Aluminium Oyj, joilla on velvoitteet tarkkailla toimintansa vaikutuksia purkuvesistössä. Tarkkailu suoritetaan yhteistarkkailuna. Sopimuksen mukaan tarkkailunsuorittajana on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
Puhdistamojen erillisten jätevesitarkkailuraporttien mukaan vuonna 2003 Pikkalanlahteen kohdistui jätevesien mukana vuorokaudessa keskimäärin fosforia 5,2 kg, typpeä 273 kg ja jätevesien biologinen hapenkulutus (BOD7) oli keskimäärin 115 kg vuorokaudessa. Jätevesikuormitus väheni selvästi biologisen hapenkulutuksen osalta. Typpikuormitus pysyi aikaisempien vuosien tasolla, mutta fosforikuormitus lisääntyi selvästi. Suurin pistekuormittaja oli Kirkkonummen kunta, jonka puhdistustulos oli heikoin 2000-luvulla. Veden laatu Pikkalanlahdella määräytyy pääosin Pikkalanjoen veden laadusta, vaikka Pikkalanjoen osuus Pikkalanlahteen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta väheni edellisvuosiin verrattuna huomattavasti vuoden 2002 ja alkuvuoden 2003 kuivuuden vuoksi.
Jätevesikuormitusvaikutuksia oli havaittavissa lähinnä Pikkalanlahden keskiosassa Suomen Sokeri Oy:n ja Kirkkonummen kunnan puhdistamoiden edustan merialueilla. Veden hygieeninen tila oli hieman heikentynyt Suomen Sokerin, Kirkkonummen kunnan ja Siuntion kunnan puhdistamoiden edustalla.
Suomenlahden rehevöitymistä voimakkaimmin edistävän typpiravinteen ja fosforin keskipitoisuudet päällysvedessä olivat hieman kohollaan Suomen Sokeri Oy:n puhdistamon purkualueella sekä lievemmin kauempana ja Kirkkonummen kunnan puhdistamon edustalla. Perustuotantoa suoraan lisäävien mineraaliravinteiden pitoisuudet olivat erittäin pienet, mikä ilmentää niiden tehokasta kiertoa ekosysteemissä. Veden happipitoisuus oli Pikkalanlahdella hyvä tutkittuina ajankohtina ja kaikilla syvyyksillä. Päällysvedessä vallitsi monin paikoin heinäkuussa ja poikkeuksellisesti maaliskuussa hapen ylikyllästystila. Hapen ylikyllästystila johtui kasviplanktontuotannon aiheuttamasta hapen ylimäärästä vedessä.
Kasviplanktonlajisto oli yhteistarkkailuun liittyvän tutkimuksen mukaan Pikkalanlahden itäosassa ja ulompana Pikkalanselällä hyvin samankaltaisia. Heinäkuussa molemmilla alueilla oli voimakas sinilevämaksimi. Sinilevämaksimia lukuun ottamatta biomassa ilmensi lähinnä lievää rehevyyttä. Kasvukauden levätuotantoa arvioitiin epäsuorasti klorofylli-a -pitoisuuksien avulla. Keskimääräinen aklorofyllipitoisuus oli suurinta ulompana Pikkalanselällä ja toisaalta Pikkalanlahden sisäosassa Pikkalanjoen suulla. Kohonnut keskimääräinen klorofyllipitoisuus liittyi lähinnä rannikkovesiemme kohonneisiin ravinnepitoisuuksiin ja niiden aiheuttamiin voimakkaisiinkin sinileväkukintoihin eikä paikallisiin pistekuormituslähteisiin.
Nordic Aluminium Oyj:n prosessivesipuhdistamon edustalla Båtvikenin lahdessa alumiinia oli vedessä vain vähän. Suurimmat pitoisuudet tavattiin kauempana lahden sisäosassa, mikä johtuu pääosin Pikkalanjoen mukanaan tuomasta alumiinista. Alumiinin lisäksi mitattiin vesinäytteiden sisältämiä tinapitoisuuksia, jotka olivat alhaisia, alle määritysrajan. Pikkalanjoen alumiinipitoisuus oli selvästi suurempi kuin merivedessä. Merkittäviä, normaalista poikkeavia esim. meriveden voimakkaaseen kumpuamiseen viittaavia muutoksia ei havaittu vuoden 2003 aikana.
