Julkaisu 1/2022
Petri Karppinen, Mikko Hynninen, Jani Helminen, Teppo Vehanen, Juha-Pekka Vähä & Joonas Tammivuori
Lohen vaelluspoikasten käyttäytymistä ja kuolleisuutta tutkittiin lähetinseurannan avulla Mustionjoen Billnäsin ja Åminneforsin voimalaitoksilla toukokuussa 2021. Tutkimus oli jatkoa vuonna 2017 toteutetulle alasvaellustutkimukselle. Jatkotutkimuksessa pyrittiin selvittämään miten vuonna 2020 käyttöönotettujen kalateiden myötä muuttuneet olosuhteet ja tutkimuksen aikana Billnäsin patoaltaalle valmistuva kalojen alasvaellusta ohjaava rakenne vaikuttavat kalojen käyttäytymiseen ja reitinvalintaan.
Yleisesti ottaen virtausolosuhteilla oli selvä vaikutus kalojen käyttäytymiseen ja reitinvalintaan. Kalat uivat vapautuspaikalta voimalaitokselle ja edelleen voimalaitoksen turbiinikanaviin selvästi nopeammin kuin vuonna 2017. Billnäsissä kalat myös laskeutuivat selvästi nopeammin voimalaitoksen läpi padon alapuolelle.
Kalatiehen ei mennyt yhtään kalaa kummallakaan voimalaitoksella. Kaloja havaittiin liikkumassa kalateiden suulla, mutta kalatiehen menevä virtaama ei tutkimuksen aikaisissa virtaamaolosuhteissa ilmeisesti ollut riittävä houkuttelemaan kaloja laskeutumaan kalatiehen. Havaintojen perusteella vaikutti kuitenkin siltä, että rakennettu kävelysilta sai kalat pysyttelemään päävirtauksen vasemmalla laidalla. Ohjausrakenteen toimivuus kokonaisuudessaan jäi kuitenkin todentamatta, sillä kolmannen erän vapautushetkellä virtausolosuhteet voimalaitoksella olivat muuttuneet ja keskeneräisen ohjausrakenteen alapäästä puuttuivat ketjurivistöt monen metrin matkalta.
Kuolleisuus voimalaitoksen läpimenon yhteydessä oli Billnäsissä jonkin verran suurempi (56,4 %), kuin vuoden 2017 seurannassa (46,2 %), mikä oli todennäköisesti seurausta suuremmasta virtausnopeudesta voimalaitoksen kanavissa ja turbiineissa. Åminneforsin voimalaitoksella kuolleisuus oli sitä vastoin pienempi (2021: 3,8 %; 2017: 5,7 %). Jokiosuuksilla tapahtuneen predaation kohteeksi joutuneiden kalojen määrä oli vuonna 2021 selvästi suurempi kuin vuonna 2017, mikä selittynee virtausolosuhteissa vallinneilla eroilla ja kalojen heikentyneellä terveydentilalla.
Erot ja muutokset virtausolosuhteissa, keskeneräiseksi jäänyt ohjausrakenne sekä kalojen huono terveydentila haittasivat tutkimuksen toteutusta ja vaikeuttivat tulosten tulkintaa. Tästä huolimatta saatuja havaintoja ohjausrakenteen vaikutuksesta kalojen liikkeisiin voidaan pitää lupaavina. Vuosien 2017 ja 2021 alasvaellusseurannoista saatujen kokemusten perusteella on kuitenkin syytä korostaa, että alasvaellusrakenteita suunniteltaessa kalojen käyttäytymistä ja reitinvalintaa tulee kartoittaa erilaisissa voimalaitoksen käyttötilanteissa ja virtaamaolosuhteissa. Ohjausrakenteen toimivuus ja mahdolliset kehitystarpeet tulee selvittää toistamalla alasvaellusseuranta Billnäsin voimalaitoksella.
