Julkaisu 2/2022
Katja Pellikka, Maria Kihlström, Erkka Laitinen, Anu Suonpää-Espinola & Jussi Vesterinen
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) aloitti yhteistyössä Raaseporin, Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen kanssa Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio 2021 -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on laatia Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio, joka on yhteinen, määrätietoisen kunnostustyön tiekartta. Lisäksi neljälle pilottialueelle laaditaan kunnostustarkastelut. Hankkeen tavoitteena on käynnistää valuma-aluelähtöinen rehevöityneiden merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus kohti ekologisesti hyvää tilaa.
Tässä työssä on tarkasteltu Kirkkonummen Tavastfjärdenin veden laatua ja kalaja muita eliöstötuloksia sekä mallinnettu lahteen tulevan ulkoisen kuormituksen määrää ja tulevaisuuden skenaarioita VEMALA-mallilla. Lisäksi Tavastfjärdenin laajaa valuma-aluetta on kuvattu ja analysoitu paikkatietomenetelmillä. Suunnitelmassa on käsitelty myös Suomen meriluonnon monimuotoisuudesta tietoja sisältävän VELMU-karttapalvelun aineistoja sekä tarkasteltu eri kunnostusvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia ja vaikutuksia monipuolisesti.
Veden laatu on Tavastfjärdenillä ilmentänyt kaikkien muuttujien suhteen välttävää ekologista tilaa. Lahdella ei ole kuitenkaan havaittu hapen vähyyttä alusvedessä, joten sisäinen kuormitus ei todennäköisesti ole alueella merkittävää. Veden sameus on vuosien kuluessa lisääntynyt, mikä voi johtua maalta tulevan kiintoainekuormituksen kasvusta. Tavastfjärdenin pohjukkaan laskee Estbyån, joka kerää vesiä laajalta valuma-alueelta. Valuma-alueella on peltoja, taajama-aluetta ja valtateitä, joiden kuormitus on todennäköisesti merkittävä ja kasvanut vuosien kuluessa.
Tavastfjärdenin alueella on tehty joitain ruoppauksia ja vesikasviniittoja ja valumaalueella on kunnostettu Saltfjärdenin lintujensuojelualuetta. Lisäksi Estbyån uomassa on tehty joitain virtavesikunnostuksia.
Alueella on tarve pitkäkestoiselle ja suunnitelmalliselle kunnostustoiminnalle. Tavastfjärdenin kunnostustyön painopiste kannattaa kohdistaa valuma-alueelle, jotta ulkoinen ravinnekuormitus saadaan vähenemään. Parhaiksi keinoiksi ehdotetaan suojavyöhykkeitä, kaksitasouomia, kipsin tai muiden maanparannusaineiden levitystä, talviaikaista kasvipeitteisyyttä, kerääjäkasvien viljelyä sekä hulevesien viivytystä ja käsittelyä. Näihin liittyy lisäselvitystarpeita etenkin maastossa. Lisäksi lahden kalastoa tulisi tutkia ja petokalojen poikastuotantoalueiden tila kartoittaa ennen kalastoon mahdollisesti kohdistuvia kunnostustoimia.
