Tutkimusraportti 199/2010
Karjalohjan Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vesiensuojeluyhdistyksen toimialueella, kunnan länsiosassa on yhdistyksen ja mm. Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta seurattu yhteensä viiden järven ja niihin liittyvien purojen veden laatua. Varhaisimmat tulokset ovat 1960-luvulta. Järvet ovat Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi ja Vähäjärvi. Näistä ainoastaan Vähäjärvi kuuluu säännöllisen seurannan piiriin Pipolakodin puhdistamon jätevesiluvan velvoitteena. Järvien valuma-alue on suurelta osin metsää. Kaikkien järvien rannoilla on kuitenkin myös viljeltyä peltoaluetta. Ranta-alueiden asutus on sekä pysyvää että vapaa-ajanasutusta. Tiheintä ranta-asutus on Nummijärvellä. Kaikkien viiden selvityksessä mukana olevan järven ongelmana on syvänteiden pohjan läheisen veden ainakin ajoittainen heikko happipitoisuus. Happitilanne on huonontunut viime vuosina Haapjärvessä, Nummijärvessä ja Pentjärvessä. Vähäjärven vedenlaatutulokset osoittavat jonkin asteista happitilanteen paranemista ja Kurkjärven näytteitä ei ole viime vuosina otettu syvimmän syvänteen kohdalta. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvotulosten perusteella viidestä järvestä selvästi reheviä ovat Vähäjärvi ja Kurkjärvi,keskireheviä Haapjärvi ja Nummijärvi. Pentjärven fosforipitoisuuksien keskiarvo ilmentää jopa karua vettä. Veden fosforipitoisuudet näyttäisivät olevan nousussa Haapjärvessä, Kurkjärvessä ja Pentjärvessä. Nummijärvessä fosforikäyrä on laskusuuntainen ja Vähäjärvellä tilanne on seuratun jakson ajan pysynyt suunnilleen ennallaan. Humuksen vaikutus on leimaa-antava kaikissa viidessä järvessä: vesi on väriltään ruskeaa. Vaikka mikään selvityksessä mukana olevista järvistä ei ole veden laadun perusteella hälyttävässä tilassa, on niiden tilan ja jo havaittujen muutosten suunnan seuraaminen paikallaan. Järvien lisärehevöitymisen pysäyttäminen vaatii huolellisuutta valuma-alueella ja järvien rannoilla. Tässä korostuu mm. suojeluyhdistyksen rooli tiedottajana ja ohjeistajana: kaikki järviin tuleva ulkopuolinen kuormitus tulee rajoittaa niin vähiin kuin mahdollista. Tässä toiminnassa esimerkiksi vuosittaisissa kokouksissa annetut tietoiskut järvien tilasta ja kuormituksen lisääntymiseen liittyvistä uhkatekijöistä ovat paikallaan. Konkreettisena toimintana voidaan mainita esimerkiksi laskeutusaltaiden suunnitteleminen ja rakentaminen kuormitusta tuovien ojien alueille asiantuntijoiden apua käyttäen, jätevesijärjestelmien saattaminen asetuksen edellyttämään tilaan ja suositusten mukaisten suojavyöhykkeiden käyttäminen viljelyalueilla.