Julkaisu 197/2009
Siuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu perustuu Vihdin vesihuoltolaitoksen Nummelan jätevedenpuhdistamon, Rosk´n Roll Oy Ab Munkkaan jätekeskuksen sekä kasteluveden käyttöluvan (17 tilaa) haltijoiden kalatalousvelvoitteisiin. Vuoden 2008 kalataloudellinen yhteistarkkailu koostui virtavesialueiden sähkökoekalastuksesta ja Karhujärven kalastustiedustelusta. Lisäksi tarkastellaan kasteluveden oton vaikutusta Siuntionjoen vesistön kalakantaan. Siuntionjoen vesistöä kuormittaa eniten hajakuormitus, joka on voimakkainta Kyrkån osavaluma-alueella. Alueen suurimmat pistekuormittajat ovat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo Risubackajoen ja Munkkaan jätekeskus Kirkkojoen latvoilla.
Risubackajoen veden ja pohjan laatu on alueen heikointa sekä pohjaeläintutkimusten että sähkökalastustulosten mukaan. Syksyllä 2008 Kirkkojoen haaran Lempansån koskesta saatiin 86 ja Munksinkoskesta neljä taimenta. Kirkkojoen haaran koskialueet näyttävät tarjoavan kalastolle kohtuullisen elin- ja lisääntymisympäristön runsaasta hajakuormituksesta huolimatta. Siuntionjoen pääuomassa sähkökalastusten yksilötiheydet olivat Palojoenkoskella ja Passilankoskella edellisiä tutkimuskertoja suurempia. Passilankoskelta saatiin myös kymmenen taimenta. Kvarnbynkosken yksilötiheydet jäivät vuoden 2006 tuloksista, mutta olivat parempia kuin vuonna 2004. Siuntionjoen pääuoman ylä- ja keskiosat tarjoavat koskiympäristön, veden laadun ja pohjaeläimistön puolesta tyydyttävät olosuhteet monipuoliselle kalastolle. Sågarsforsin uuden kalatien myötä edellytykset kalakannan kohentumiselle ovat olemassa.
Karhujärvellä kalasti vuonna 2008 24 ruokakuntaa. Yleisin kalastuksessa käytetty pyydystyyppi oli verkko, jolla saatiin noin 75 % saaliista. Heittovavan ja vetouistimen suosio oli kasvanut nelinkertaiseksi. Karhujärven kokonaissaalis oli 416 kg. Hauki, lahna ja kuha olivat yleisimmät saaliskalat. Veden hajuhaitat, runsaat leväkukinnat ja pyydysten likaantuminen olivat yleisimpiä haitallisia ilmiöitä Karhujärvellä. Kalastusta haittasivat eniten runsas vesikasvillisuus, veden sameus ja kalaveden likaantuminen tai muu pilaantuminen.
Siuntionjoen päähaarassa kasteluveden käytön vaikutus kalakannan tilaan on ollut hyvin vähäinen tai merkityksetön. Kirkkojoen virtaama jäi keskialivirtaama-arvojen alapuolelle ilmeisesti pääosin kuivan kesän takia. Vaikutus kalakannan tilaan Kirkkojoella lienee ollut kohtalainen, Dahlbäckenin ja Maksjoen alueilla vähäinen. Lempansån alueelta kasteluvettä ei otettu.
