Julkaisu 196/2009
Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvä vesistön yhteistarkkailu vuonna 2008 suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua tehtiin jokialueilla ja kolmella järvellä. Näytteistä analysoitiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja lämpökestoisten bakteerien määrää. Suurimmat pistekuormittajat tarkkailualueella ovat Vihdin Nummelan jätevesipuhdistamo Risubackajoen latvoilla ja Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Muita pistekuormittajia ovat Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kokoushotelli Elohovi ja Esso-Pikkala. Jätevesipuhdistamot täyttivät lupaehdot vuonna 2008. Pistekuormitus kokonaisuudessaan on koko Siuntionjoen vesistöä ajatellen erittäin vähäinen fosforikuormittaja, mutta typpikuormittajana merkittävämpi. Suurin osa kuormitusta on hajakuormitusta.
Nummelan osuus pistekuormittajien jätevesikuormituksesta oli jätevesimäärästä 91 %, fosforista 83 % ja typestä 96 %. Nummelan jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vastasi fosforin osalta 72 asukkaan, biologisen hapenkulutuksen osalta 110 ja typen osalta 6600 asukkaan puhdistamattoman jäteveden kuormitusta. Nummelan puhdistamon typpikuormitus lisääntyi jonkin verran, mutta fosforikuormitus oli edellisvuotista selvästi pienempää. Nummelan puhdistamo laskee jätevetensä Risubackajokeen, jonka vaikutuksesta kokonaistyppipitoisuus oli vedessä erittäin suuri. Nummelan puhdistamon ja alueen hajakuormitus kohdistuu Björnträskiin (Karhujärveen), johon Risubackajoen vedet laskevat. Yhteistarkkailun pistekuormituksen toiseksi suurin kuormittaja oli Munkkaan jätekeskus. Munkkaan jätekeskuksen vaikutus näkyi voimakkaana pienessä laskuojassa jätekeskuksen alapuolella, mutta laimeni selvästi laskuojan jälkeisessä Kivikoskenpurossa. Jätekeskuksen puhdistustulos on parantunut ja vesistökuormitus yleisesti ottaen vähentynyt 2000-luvulla.
Ravinnevirtaamat eri osavaluma-alueilta kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna virtaamien kasvun myötä. Purovesien bakteerimäärät olivat ajoittain suuria monin paikoin edellisten vuosien tapaan lähinnä hajakuormituksesta johtuen. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Risubackajoella kokonaisfosforivirtaamasta oli vertailujaksolla 2001-2008 alhaisin eli 3,4 % ja osuus kokonaistyppivirtaamasta noin 25 %, mikä oli myös keskimääräistä vähemmän. Munkkaan jätekeskuksen osuus Kivikoskenpuron alapuolisella Lempansålla oli fosforivirtaamasta noin 0,4 % ja typpivirtaamasta alle 1 %. Kokoushotelli Elohovin jätevesikuormitus Vihdin Kurjolammenojaan, Esso-huoltamon jätevesikuormitus Pikkalanjokeen ja Aktiivikeskuksen kuormitus Kirkkonummen Stora Lonoks -järveen olivat edellisiä vähäisempiä, eikä selviä kuormitusvaikutuksia voitu havaita. Siuntionjoen Pikkalanlahteen tuoma kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus oli suurimmaksi osaksi peräisin voimakkaasti hajakuormitetusta Kyrkån jokihaarasta. Kokonaisfosforivirtaama kasvoi edellisvuoteen nähden kaksinkertaiseksi. Hajakuormituksen muita ongelma-alueita ovat Siuntionjoen vesistön latva-alueet (Risubackajoki; Arvolanojan alaosa ja Mäyräjoki, Kivikoskenpuron alue) sekä itse Siuntionjoen pääuoman alaosa Kyrkån jälkeen.
Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevat järvet Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks ovat kaikki erittäin reheviä ja runsasravinteisia. Järvien happitilanne oli parempi kuin edellisvuonna. Ravinteita pidättyy suuresti näihin järviin ja Siuntionjoen alaosan suvantopaikoilla. Järviin kohdistuva ravinnekuormitus on jatkuvasti liian suuri ja järvien tilaa heikentää huonokuntoisen pohjasedimentin aiheuttama sisäinen kuormitus. Latvavesistöjen vähemmän kuormitettujen vertailualueiden purovesien sekä Siuntionjoen pääuoman vertailualueen Palojoen ravinnepitoisuudet, veden sähkönjohtavuus ja lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat yleisesti pienempiä ja siten vesi paremmanlaatuista kuin yhteistarkkailun muilla alueilla.
