Julkaisu 161/2008
Lohjanjärven tilaa seurataan säännöllisesti järveen pistemäistä jätevesikuormitusta laskevan paperiteollisuuden, Lohjan kaupungin, Karjalohjan kunnan ja kahden opiston yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailu sisältää sekä veden laadun fysikaalis-kemiallista seurantaa että biologista seurantaa. Biologiseen seurantaan sisältyy Lohjanjärven yhteistarkkailussa kalasto, vesikasvit ja pohjaeläimistö. Biologinen seuranta täyttää myös EU:n vesipuitedirektiivin vaatimukset uudesta ekologisesta tilaluokituksesta, joiden pohjalta vesimuodostumien tilaa Suomessakin nyt arvioidaan. Tässä raportissa esitellään Lohjanjärven yhteistarkkailun pohjaeläinseurannan tulokset vuosilta 2003-2006.
Pohjaeläimistö osoitti useimmilla tutkimusalueilla pohjan ja alusveden olevan edelleen reheviä ja kuormituksen vaikuttavan järven tilaan. Hajakuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta Lohjanjärvellä on suuri ja sillä on siten keskeinen merkitys järven tilaan ja kehitykseen. Pistemäinen jätevesikuormitus vaikuttaa kuitenkin järven tilaan paikallisesti. Pistekuormituksen vaikutus näkyi selvimmin Lohjanjärven eteläosassa (Osuniemenlahti, Hållsnäsfjärden, Kyrköfjärden ja Piispalanselkä) ja Aurlahdessa, missä syvänteiden pohjaeläimistö ilmensi luonnontilaisesta selvimmin muuttunutta pohjan tilaa. Pohjaeläimistö oli alueiden syvänteissä yksipuolinen, koostuen harvoista lajeista, jotka samalla ilmensivät suurta rehevyyttä ja pohjan sekä alusveden vähähappisuutta tai hapettomuutta. Tällaisen pohjan tilan ilmentäjälajeja olivat ennen kaikkea pohjalla toukkina elävät ns. punaiset surviaissääskitoukat Chironomus anthracinus (tyyppi) ja Chironomus plumosus (spp.) ja toisaalta myös sulkasääsken toukat (Chaoborus flavicans).
Kuten aikaisemminkin, pohjan laadultaan parasta ja lähimpänä luonnontilaa olivat tutkimusalueet Karjalohjanselällä ja Isoselällä. Isoselällä pohjaeläimistö laajana tutkimusvuonna 2005 ilmensi surviaissääskiaineiston perusteella lähes yhtä hyvää pohjan tilaa kuin vertailualueella Karjalohjanselällä. Karjalohjanselän syvänteessä hyviä pohjan ja alusveden oloja ilmentävät valkokatkat (Monoporeia affinis) ja karuutta ilmentävät surviaissääskien toukat, kuten Heterotrissocladius ja Micropsectra -sukujen toukat ovat olleet valta-asemassa. Karjalohjanselän pohjaeläimistö ilmensi pääasiassa vain lievästi muuttunutta pohjan tilaa kun Isoselällä kuormituksen vaikutus näyttäisi olevan selvempi. Karjalohjanselällä rannan tuntumassa lievä rehevöitymisilmiö on edelleen nähtävissä.
Suurin pistemäinen ravinne- ja orgaaninen jätevesikuormitus kohdistuu Sappi Oyj Finland paperitehtaan ja Lohjan kaupungin Peltoniemen puhdistamoista Lohjanjärven eteläosassa sijaitsevaan Osuniemenlahteen, minkä syvänteessä pohjaeläimistö on ollut jo pitkään Lohjanjärven yksipuolisin ja erittäin niukka. Laajana tarkkailuvuonna 2005 jäätalvi oli lyhyt, mikä paransi happioloja ja pohjaeläimistön tilaa hieman Osuniemenlahdella. Lohjanjärven eteläosan kaikilla tutkimusalueilla matalammilla pohjilla ns. välisyvyydessä ja erityisesti rantavyöhykkeen tuntumassa olot olivat paremmat kuin syvänteissä, kuten aikaisempinakin vuosina. Toisella jätevesikuormituksen painopistealueella Lohjan keskustaajaman edustalla Aurlahdessa Lohja Mondi Oy:n paperitehtaan ja Lohjan Pitkäniemen kaupungin puhdistamon jätevesien purkualueella pohjaeläimistö ilmensi myös selvästi muuttunutta tilaa, reheviä oloja, mutta ei niin selvästi kuin Lohjanjärven eteläosassa.
Karuimmilla alueilla Karjalohjanselällä ja Isoselällä näytemäärien lisääminen vuodesta 2005 lähtien kolmesta viiteen havaintopaikkaa kohden on tuonut lisävarmuutta tuloksiin. Pohjan ja alusveden tilan näyttäisi olevan aika vakaa näillä alueilla.
Tämän tutkimuksen tilaajina olivat yhteistarkkailussa mukana olevat pistekuormittajat Lohjan kaupunki (Pitkäniemen ja Peltoniemen yhdyskuntapuhdistamot), Karjalohjan kunta (jätevedenpuhdistamo), paperitehtaat Sappi Finland Oyj Kirkniemi ja Mondi Lohja Oy, sekä Kansan raamattuseuran Vivamo opisto ja Kisakallion urheiluopisto.
