Julkaisu 23/2022
Pellikka Katja, Kihlström Maria, Tammivuori Joonas, Tanttu Heidi, Valjus Jorma, Vesterinen Jussi
Vikträsk on osa Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota.
Vikträsk on läpivirtausjärvi (viipymä vain 22 vrk), jonka valuma-alue on jopa 477 km2. Valuma-alueesta 60 % on metsiä ja kallioalueita, 21 % maatalousalueita ja 11 % rakennettuja alueita. Järven ekologinen tila on tyydyttävä.
Järveä on hapetettu vuodesta 1993 ja tehty ruoppauksia tai niittoja. Lähivalumaalueella on tehty joitakin virtavesikunnostuksia sekä rakennettu yksi kosteikko.
Vesi on järvessä ruskeaa ja se on tummunut vuosien kuluessa etenkin talvisin. Hygieeninen tila järvellä on melko hyvä, mutta hieman kohollaan olevia hygieniabakteeripitoisuuksia on mitattu säännöllisesti. Järven happitilanne on loppukesäisin alusvedessä säännöllisesti huono, mikä on lisännyt sisäistä kuormitusta. Levien määrä on vuosien kuluessa huomattavasti lisääntynyt ja vesi on samalla sameutunut. Haitallisten sinilevien osuus on ollut järvellä melko suuri. Eläinplanktonissa on paljon pienikokokoisia vesikirppuja, joiden laidunnusteho on heikko. Kalasto Vikträskissä on melko hyväkuntoinen, joskin pienien särkikalojen määrä on suuri. Petokaloista kuhaa ja suuria ahvenia esiintyy kuitenkin jonkun verran, mutta kalat välttelevät hapettomia vesikerroksia. Vesikasveja esiintyy järvellä vain muutamaa lajia.
VEMALA-mallinnuksen mukaan Vikträskin ulkoinen ravinnekuormitus on vuosien kuluessa hieman pienentynyt, mutta on edelleen todella suuri (noin 22 100 kg P/v ja 292 200 kg N/v). Fosforin osalta 72 % ja typen osalta 49 % on peräisin peltoviljelystä. Lake Load Response (LLR) -mallinnuksen mukaan kuormitusta tulisi nykyisestä vähentää fosforista 15 % ja typestä 29 %. Vikträskin kunnostuksen pääpaino tulee keskittää monipuolisesti valuma-aluekunnostukseen. Toimia tulee kohdistaa ensisijaisesti eroosioherkille lohkoille ja virtavesiuomiin rajoittuville pelloille. Suurimmat kuormitusvähennykset on mahdollista saada maanparannusaineita levittämällä, mutta niiden lisäksi tulee perustaa suojavyöhykkeitä, käyttää talviaikaista kasvipeitteisyyttä, optimoida lannoitteiden käyttöä ja muun muassa ottaa kerääjäkasveja mukaan viljelykäytäntöihin sekä kaikin tavoin huolehtia peltojen kasvukunnosta. Tarvittaessa on mahdollista rakentaa kaksitasouomia ja kosteikkoja. Ruovikoiden niiton, lintuvesikunnostuksen ja hoitokalastuksen osalta tulisi tehdä tarkemmat jatkosuunnitelmat.
Muut kunnostustoimet ovat virtavesien monipuolinen kunnostus ja valuma-alueen vedenpidätysalueiden määrän kasvattaminen.
