Julkaisu 22/2022
Katja Pellikka, Maria Kihlström, Joonas Tammivuori, Heidi Tanttu, Jorma Valjus, Jussi Vesterinen
Tjusträsk on osa Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota.
Tjusträsk on läpivirtausjärvi (viipymä vain 10 vrk), jonka valuma-alue on jopa 410 km2. Valuma-alueesta 60 % on metsiä ja kallioalueita, 23 % maatalousalueita ja 11 % rakennettuja alueita. Järven ekologinen tila on tyydyttävä.
Järveä hapetettiin vuosina 1993–2017 ja valuma-alueella on tehty runsaasti virtavesikunnostuksia sekä rakennettu joitain kosteikkoja, tehty ruoppauksia tai niittoja ja levitetty pelloille muutamalle lohkolle rakennekalkkia.
Vesi on järvessä ruskeaa ja se on tummunut vuosien kuluessa etenkin talvisin. Hygieeninen tila järvellä on melko hyvä, mutta hieman kohollaan olevia hygieniabakteeripitoisuuksia on mitattu säännöllisesti. Järven happitilanne on loppukesäisin alusvedessä säännöllisesti huono, mikä on lisännyt sisäistä kuormitusta. Levien määrä on vuosien kuluessa huomattavasti lisääntynyt ja vesi on samalla sameutunut. Haitallisten sinilevien osuus on järvellä suuri. Eläinplanktonissa on paljon pienikokokoisia vesikirppuja, joiden laidunnusteho on heikko. Kalasto Tjusträskissä on melko runsas ja särkikalavaltainen, mutta kuhaa esiintyy kuitenkin jonkun verran. Vesikasveja esiintyy järvellä vain muutamaa lajia. Rannoilla on tiheä järviruokokasvusto, joka seuraa jotakuinkin syvyysvyöhykettä 1,5 metriä.
VEMALA-mallinnuksen mukaan Tjusträskin ulkoinen ravinnekuormitus on vuosien kuluessa hieman pienentynyt, mutta on edelleen todella suuri (noin 19 000 kg P/v ja 249 000 kg N/v). Fosforin osalta 74 % ja typen osalta 47 % on peräisin peltoviljelystä. Lake Load Response (LLR) -mallinnuksen mukaan kuormitusta tulisi nykyisestä vähentää fosforista 24 % ja typestä 30 %.
Tjusträskin kunnostuksen pääpaino tulee keskittää monipuolisesti valuma-aluekunnostukseen. Toimia tulee kohdistaa ensisijaisesti eroosioherkille lohkoille ja virtavesiuomiin rajoittuville pelloille. Suurimmat kuormitusvähennykset on mahdollista saada maanparannusaineita levittämällä, mutta niiden lisäksi tulee perustaa suojavyöhykkeitä, käyttää talviaikaista kasvipeitteisyyttä, optimoida lannoitteiden käyttöä ja muun muassa ottaa kerääjäkasveja mukaan viljelykäytäntöihin sekä kaikin tavoin huolehtia peltojen kasvukunnosta. Tarvittaessa on mahdollista rakentaa kaksitasouomia ja kosteikkoja. Ruovikoiden niiton ja hoitokalastuksen osalta tulisi tehdä tarkemmat jatkosuunnitelmat.
Muut kunnostustoimet ovat virtavesien monipuolinen kunnostus ja valuma-alueen vedenpidätysalueiden määrän kasvattaminen.
