Julkaisu 25/2022
Tiina Asp, Heidi Tanttu, Jorma Valjus, Marja Valtonen, Aki Mettinen, Jussi Vesterinen
Hiidenveden alueen, Lohjanjärven alueen sekä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailualueiden tarkkailutuloksia tarkasteltiin toisen kerran vuonna 2021 yhteisessä laajan tarkkailuvuoden yhteenvetoraportissa. Tässä raportissa tarkasteltiin myös biologisia (pohjaeläimet, kalat, kasviplankton) muuttujia ja vedenlaatua vuosilta 2018–2021 (Hiidenveden osalta 2019–2021). Raportti kattaa suuren osan Karjaanjoen valuma-alueesta Karkkilan Pyhäjärveltä aina Mustionjokea pitkin Tammisaaren edustan merialueelle.
Yhteistarkkailujen toimeksiantajia ovat alueella toimivia jätevesien pistekuormittajia, joilla on velvoite tarkkailla toimintansa vaikutuksia vesialueella. Näitä olivat Hiidenveden alueella Vihdin Vesi, Karkkilan vesihuoltolaitos ja Hopeaniemi Resorts. Lohjanjärven alueella yhteistarkkailussa mukana ovat kaksi Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoa Pitkäniemi ja Peltoniemi sekä Sappi Finland Operations Oy, Kirkniemen paperitehdas. Merialueella mukana tarkkailussa ovat Raaseporin Veden Karjaa-Pohjan puhdistamo ja Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo sekä Hangon satama (Koverharin satama). Lisäksi tarkkailuihin on osallistunut vapaaehtoisina myös muita alueen toimijoitaja kunnista Karkkila, Vihti ja Lohja.
Vuosien 2018–2021 tulosten perusteella selvimmät pistekuormituksen vaikutukset näkyvät edellisen laajemman tarkkailujakson tapaan purkualueiden läheisyydessä mm. ajoittain kohonneina bakteeri- ja typpipitoisuuksina Vanjoella ja Lohjanjärven eteläosassa pistekuormittajien purkualueiden läheisyydessä. Myös Aurlahden ja Liessaaren alueilla näkyy ajoittain viitteitä Lohjan Pitkäniemen puhdistamon vaikutuksesta. Hiidenvedellä Vihdin Kirkonkylän puhdistamon jätevesivaikutukset sekoittuvat tehokkaasti Vihtijoen tuomaan kuormitukseen, mutta ne osaltaan heikentävät entisestään matalan ja kuormittuneen Kirkkojärven tilaa erityisesti talviaikaan.
Suurimman ulkoisen ravinnekuormituksen Hiidenveteen tuottaa VEMALA-mallin mukaan maa- ja metsätalouden hajakuormitus, johon verrattuna pistekuormituksen osuus on vähäistä. Lohjanjärvellä pistekuormittajien osuus kokonaiskuormituksesta on Hiidenvettä suurempi, mutta tästä huolimatta hajakuormituksen osuus on Lohjanjärvestä Mustionjokeen lähtevässä vedessä fosforin osalta noin 85 % ja typen osalta noin 81 %. Merialueella rannikon oman pistemäisen kuormituksen osuus on vähäinen.
