Raportti a91/2012
Raportti on kirjoitettu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä suoritettavan työssäoppimisjakson osana. Se on samalla Hyrian ympäristönhoitaja-opintoihin liittyvä opinnäytetyö.
Ahmoolammi on Karkkilassa sijaitseva pieni järvi, jonka pinta-ala on 28 ha. Se on syvimmillään 9 m, ja sillä on 2,6 km rantaviivaa. Järvi on pyöreähkö, ja siinä on yksi saari. Rannoilla on paljon asutusta ja yleinen uimaranta. Ahmoolammi kuuluu Maijanojan valuma-alueeseen. Valuma-alueella on peltoja, ojitettuja suoalueita ja kallioista metsää. Ahmoolammiin laskee suo-ojia koillisesta ja luoteesta, ja sen luusua sijaitsee järven lounaisosassa.
Ahmoolammi on humus- ja rautapitoinen järvi, jonka vesi on luonnostaan hieman hapanta ja puskurikyky happamuuden muutoksia vastaan hyvä–erinomainen. Järven tilassa ei ole todettavissa selkeää muutossuuntaa. Ravinne-, klorofylli- ja kasviplanktonpitoisuuksien perusteella järvi on lievästi rehevä – rehevä, mutta ravinnetaso ei ole huolestuttava. Järven rautapitoisuudella voi olla fosforipitoisuuden liiallista kasvua hillitsevä vaikutus. Happitilanne on pohjanläheisessä vedessä lämpötilakerrostuneisuuden aikaan heikko; talvisin on esiintynyt happivajausta ja kesäisin myös happikatoja. Happipitoisuuden heikkeneminen osoittaa järven sietokyvyn järkkyvän liiasta ravinnekuormituksesta. Kesäaikaiset happikadot saattavat aiheuttaa Ahmoolammiin sisäistä ravinnekuormitusta ja rehevyyden kiihtymistä, sillä hapen loppuessa sedimentistä vapautuu fosforia. Uhkana voi olla myös hapettoman alueen laajeneminen järvessä ongelma-ajankohtina.
Ahmoolammin valuma-alueella tulee erityisen huolellisesti noudattaa vesiensuojeluun liittyviä ohjeita ja suosituksia, jotta minimoidaan järveen kohdistuva ravinnekuorma. Happitilanteen seuraaminen on tärkeää.
Päätelmien pohjana on käytetty Ahmoolammista vuosina 1985–2012 saatuja näytetuloksia, jotka on saatu Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä.
