Julkaisu 238/2012
Pikkalanlahti on melko avoin merenlahti johon Pikkalanjoki (Siuntionjoki) laskee. Pikkalanjoen maatalousvaltaiselta valuma-alueelta tulee pääosa Pikkalanlahteen kohdistuvasta kuormituksesta. Pikkalanlahtea kuormittavat pistemäisesti Siuntion kunnan keskuspuhdistamon, Suomen Sokeri Oy:n Kantvikin puhdistamon, Prysmian Cables and Systems Oy:n ja Nordic Aluminium Oyj:n puhdistamojen sekä Upinniemen varuskunnan puhdistamon jätevedet, nämä ovat velvollisia tarkkailemaan toimintansa vesistökuormitusvaikutuksia yhteistarkkailuna Pikkalanlahdella. Tarkkailua suorittaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tässä julkaisussa on käsitelty yhteistarkkailun veden laadun, pohjaeläintutkimuksen ja kalataloudellisen tarkkailun tulokset vuosilta 2008–2011.
Merkittäviä pistekuormituksen vaikutuksia ei ole ollut havaittavissa vuosina 2008–2011. Veden hygieeninen laatu on ollut hyvä melkein koko tarkkailualueella. Kantvikin satama-altaassa Suomen Sokerin edustalla veden laatua heikentävä koliformisten bakteerien määrä on ollut toistuvasti korkea maaliskuussa. Tarkempi tutkimus vuonna 2011 osoitti, että valtaosa bakteereista ei ollut lämminveristen suolistosta peräisin olevia E. coleja. Pikkalanlahden rehevyys näkyi pintavedessä korkeina ravinne- ja a-klorofyllinpitoisuuksina. Pohjalle vajonnut levämassa näkyi myös pohja-aineksen laadussa, joka sisälsi runsaasti orgaanista ainesta etenkin syvännepohjilla. Orgaanisen aineksen kuormitus heikentää pohjaeläinten elinmahdollisuuksia. Kuuden ja kymmenen metrin syvyydessä lajisto koostui lähes yksinomaan rehevien pohjien orgaanista ainesta hyödyntävistä yleisistä lajeista. Ainoastaan pohjaeläinlinjalla 4, 10 m oli merkkejä happitilanteen heikkenemistä sedimentissä ja pohjaeläinlajistossa vallitsivat surviaissääsken toukat.
Pikkalanlahden vuoden 2011 kalastusta koskeva kalastustiedustelu toteutettiin tammi-helmikuussa 2012. Tiedustelun kohderyhmänä olivat Sokerin kalakerhon ja Nokian kalakerhon jäsenet sekä vesialueita omistavat yksityishenkilöt. Kalastustiedustelun vastausprosentti oli 61 %. Lisäksi vuosina 2008–2011 Pikkalanlahdella ja Pikkalanselällä kalasti 4–5 kirjanpitokalastajaa, joista osa molemmilla osa-alueilla. Merkittävimmät muutokset kokonaissaaliin koostumuksessa ovat vuodesta 1990 lähtien olleet silakkasaaliin väheneminen ja lahnan sekä särjen lisääntyminen vuoden 2003 jälkeen. Kuhasaalis kasvoi 1990-luvun alkupuolella, mutta kääntyi vuoden 2007 jälkeen laskuun. Ahvenkanta alkoi runsastua 1990-luvun lopulla ja on tämän jälkeen muodostanut merkittävimmän osan kokonaissaaliista. Haukea on viime vuosina saatu harvemmin ja siika- sekä taimensaalis ovat pysyneet pieninä. Kalatiedustelun perusteella saaliin pieni määrä on kohonnut vastaajien mielestä merkittävimmäksi kalastusta haittaavaksi ongelmaksi. Myös veden sameus ja runsas leväkukinta on huomattava tai kohtalainen ongelma useimpien vastaajien mielestä.
