Valitse sivu

Julkaisu 91/1999

Vesistöissä eläviä pohjaeläimiä on käytetty jo pitkään vesien tilan ilmentäjinä. Suhteellisen pitkäikäisinä ja paikallaanpysyvinä eliöinä ne altistuvat niiden elinympäristössä tapahtuvil­le muutoksille, mikä näkyy pohjaeläimistön lajisto- ja lukumäärämuutoksina. Näitä seu­raamalla saadaan käsitys myös vesistön tilan, erityisesti sen pohjan laadun muuttumisesta tietyllä aikavälillä.

Parhaiten ympäristön tilaa ilmentävistä pohjaeläinlajeista on kehitelty likaantumisindeksejä sekä seisoviin että virtaaviin vesiin. Yhdellä lukuarvona indeksit osoittavat pohjan laadun, esimerkiksi rehevyyden ja happipitoisuuden ja niissä tapahtuneen mahdollisen muutoksen suunnan. Pohjaeläintutkimukset ovat tärkeitä myös siksi, että säännöllisten tutkimusten avulla saadaan ajankohtaista tietoa pohjaeläimistöstä, jolla on keskeinen merkitys vesieko­systeemissä. Ihminen on ottanut viimeaikoina kantaakseen yhä vakavammin vesistöjensä kunnon ja samalla monimuotoisuuden vaalimisen. Tässä työssä pohjaeläimistön tutkiminen muiden tutkimusten ohella on tärkeää. Nykysuuntauksen mukaisesti biologiset tutkimukset saavat jatkossakin yhä keskeisemmän aseman mm. viranomaisten suorittamassa vesiemme laadun seurannassa (EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan).