Valitse sivu

Julkaisu 83/1998

Lohjanjärven pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvä yhteistarkkailututkimus vuon­na 1997 on tehty vesiviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti (Uudenmaan ympäristökeskus Dnro 0192A740/11). Tutkimuksen tavoitteena on hankkia aineistoa, jota käytetään selvitettäessä vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen vaikutuksia ja vaikutusalueen laajuutta sekä haittojen vähentämiseksi suoritettujen toimenpitei­den riittävyyttä.

Vuoden 1997 vesistötarkkailusta vastasi vesistötutkija Eeva Ranta, näytteenotosta vastasi Arto Muttilainen. Vesinäytteet analysoitiin pääasiallisesti Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on julkisen valvonnan alainen.

Tämän yhteenvetoraportin kirjoitti jätevesikuormituksen osalta puhdistamoinsinööri Ossi Jokinen, muilta osin Eeva Ranta. Edellisen kerran Lohjanjärven yhteistarkkailu­tutkimuksen tuloksia on julkaistu vuoden 1996 yhteenvetoraportissa (Ranta ym. 1997).

Vuosi 1997 oli Lohjanjärven yhteistarkkailussa ns. biologinen tutkimusvuosi, jolloin ohjelmassa oli mukana myös laaja pohjaeläintutkimus (Mettinen 1998) ja ensimmäis­tä kertaa raportoitiin myös perusteellinen vesikasvitutkimus, johon liittyvät kenttä­työt tehtiin kesinä 1995-96 (Aunu 1998). Ohjelman mukaan vuodelle 1997 kuuluva kasviplanktontutkimus tehtiin vesiviranomaisen päätöksellä jo vuonna 1996 (Kuosa 1997) tukemaan silloin tekeillä olleen Lohjanjärven ravinneselvityksen (Räike ym. 1998) vedenlaatumittauksia.

Myös Lohjanjärven kalastoa seurataan kolmen suurimman kuormittajan velvoitteena oman tutkimusohjelman mukaan. Viimeksi tulokset on raportoitu koskien vuosia 1995-96 (Ranta 1998).

Lohjanjärven yhteistarkkailun ulkopuolella järvellä jatkettiin vuoden 1997 aikana muutamia erillistutkimuksia niinikään pistekuormittajien toimeksiannosta. Näitä oli­vat: Metsä-Serlan omiin velvoitteisiin kuuluva järven eteläosan hapetuksen seuranta (Ranta 1997), COD-tutkimus, jossa arvioidaan Metsä-Serlan osuutta Lohjanjärven ja Pohjanpitäjänlahden orgaanisen aineen kokonaiskuormitukseen (Räike 1996) sekä Osuniemenlahden kunnostamiseen liittyvä tutkimus (Heikkinen & Salonen 1997). Lisäksi on valmistunut kolmen suurimman kuormittajan toimeksiannosta tehty perus­teellinen ravinneselvitys (Räike ym. 1998).