Julkaisu 76/1998
Vesistön pohjilla, kasvillisuudessa ja lähes kaikkialla veden pinnan alapuolella elää monimuotoinen pohjaeläimistö, jossa kukin laji evoluution tuloksena on löytänyt paikkansa vedenalaisessa maailmassa. Sopeutumista vallitseviin ympäristöoloihin tapahtuu jatkuvasti evoluution luonteen mukaisesti ja kunkin lajin menestyminen noudattaa evoluution lakeja mukaan lukien mutaatiot, sattumatekijät.
Muutospaineita pohjaeläimistössä aiheuttaa luonnontekijöiden lisäksi ihmistoiminta, jonka kuormitukset vesistöihin ovat vähentyneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Tämä koskee erityisesti yhdyskuntien ja teollisuuden kuormitusta. Hajakuormituksen (lähinnä peltoviljelyn) osalta tilanne on huomattavasti vaikeampi ja ponnistelut sen vähentämiseksi ovat vasta alkamassa. On tärkeätä seurata vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutuksia, joita veden fysikaaliskemiallisten laadun lisäksi seurataan myös monilla bioindikaattoreilla, tässä tutkimuksessa makroskooppisilla pohjaeläimillä. Pohjaeläimet ovat hyviä ympäristönsä, pohjan tilan ilmentäjiä, koska ne ovat suhteellisen paikallaanpysyviä ja pitkäikäisiä ja siten alttiina ympäristössä tapahtuville muutoksille. Muutokset näkyvät selvimmin niiden laji- ja lukumääräsuhteissa.
Pohjaeläintutkimuksen tarkkailualueena on Karjaanjoen (Mustionjoen) vesistöalueen alajuoksu Mustion alapuolella, Fiskarsinjoen alajuoksu, Pohjanpitäjänlahti ja Tammisaaren merialue Tvärminneen asti. Tulokset esitetään kahdessa osassa siten, että ensimmäisenä käsitellään Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen pohjaeläimistön ja pohjan tilaa (tutkimus A) ja sen jälkeen virtavesien, Mustionjoen ja Fiskarsinjoen pohjan tilaa (tutkimus B).
Yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvista alueista erityisesti Pohjanpitäjänlahden tilasta ollaan jo pitkään oltu huolestuneita sen syvänteen heikentyneen happitilanteen vuoksi. Lahti on arvokas ja ainutlaatuinen kansainväliseen tutkimusvesiensuojeluohjelmaan ”Project Aquaan” kuuluva vesialue. Myös Mustionjoki on saanut kaivattua arvostusta ja julkisuutta siellä vielä esiintyvän erittäin uhanalaisen helmisimpukan (Margaritifera margaritifera) vuoksi. Joen rantalehdot ja -niityt ovat myös monien erittäin uhanalaisten ja harvinaisten kasvien mm. punavalkun (Cephalantera rubra) tyyssijoja. Fiskarsinjoen sivupuroissa on mm. arvokkaita purotaimenkantoja (Salmo trutta m. fario) ja sen valuma-alueella on runsaasti asumattomia metsiä ja lähes luonnontilaisia järviä ja lampia. Yhteistarkkailualueeseen kuuluvien alueiden arvoa kuvastaa hyvin se, että suurin osa niistä sisältyy eriasteisena suojeluehdotuksena Natura 2000 ohjelmaan.
