Julkaisu 78/1998
Vesikasvilajisto ja -kasvillisuus muotoutuu monen tekijän yhteisvaikutuksen tuloksena, josta yksittäisen ympäristötekijän osuutta on vaikeaa havaita. Jos näitä syy-seuraussuhteita halutaan roimasti yksinkertaistaa, keskeisiksi vesikasvilajiston muokkaajiksi ja kasvillisuuden runsauden säätelijöiksi voidaan osoittaa tekijöitä, jotka vaikuttavat kasvupaikan ravinteisuuteen ja/tai suojaisuuteen.
Vesikasvillisuus reagoi kasvupaikkatekijöissä tapahtuneisiin muutoksiin hyvin monella tavalla. Ympäristömuutokset voivat aiheuttaa mm. lajistomuutoksia tai muutoksia lajien yleisyydessä ja runsaudessa. Kasvustot saattavat tihentyä tai harventua ja esimerkiksi niiden biomassan tuotto nousta tai alentua. Kasvillisuustasolla muutoksia voidaan havaita mm. elomuotojen esiintymisessä ja niiden runsaussuhteissa sekä kasvustojen mosaiikkimaisuudessa. Kasvillisuuden suuret muutokset, kuten uudenlaisen vyöhykerakenteen vakiintuminen tai botaanisen järvityypin muutos, ovat pitkäaikaisia, useiden vuosikymmenten ajan tapahtuvia prosesseja. Vesikasvit kuvastavatkin parhaiten vesistöissä tapahtuvia pitkän aikavälin muutoksia, jotka vaikuttavat rannan litoraalivyöhykkeiden olosuhteisiin (Toivonen 1984).
Vesikasvilajiston ja -kasvillisuuden muutoksista tehtyjä selvityksiä käytetään rehevöitymisen ja vesistöön johdettavien jätevesien vaikutusten arviointiin. Vesikasvillisuuden avulla voidaan hahmottaa myös vesistön muiden eliöryhmien elinmahdollisuuksia alueella, sillä rannan vesikasvivyöhyke tarjoaa mm. moninaiselle eläinlajistolle elintärkeän ravinnon hankinta-, suojautumis- ja lisääntymisympäristön.
Vesikasvillisuustutkimus soveltuu vesistön pitkäaikaiseen seurantaan. Sitä voidaan käyttää menestyksekkäästi esimerkiksi vesistön kunnostukseen liittyvässä tutkimuksessa sekä vesistön rakentamisen ja säännöstelyn vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa (Toivonen 1984).
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimuksen tarkoituksena on selvittää järven tila saprobialuokituksen, siitä johdetun likaantumisluokituksen ja kasvilajien ilmentämien trofialuokkien avulla. Työssä sovelletaan saprobiajärjestelmää järven olosuhteisiin ja kasvistoon mukaeltuna menetelmänä. Tutkimuksessa hyödynnetään pääasiassa kasviston indikaattoriominaisuuksia, joiden avulla pyritään selvittämään millä järven alueilla ihmisen toiminta aiheuttaa näkyvimmät seuraukset, ja millä tavoin näillä alueilla vesikasvillisuus on reagoinut vallitseviin ympäristöoloihin.
Aineistona on kasvukautena 1995 kootut kasvillisuushavainnot ja vuosisadan takaiset (vv 1886-1893) muistiinpanot eräiden seutujen kasvillisuudesta, joista myös luodaan vertailukohde seuraaville Lohjanjärven kasvillisuustutkimuksille.
