Julkaisu 72/1997
Vuoden 1996 tarkkailu suoritettiin ohjelman mukaisesti ja eri näytepisteiltä otettiin näytteitä 3-5 kertaa.
Tarkkailuvuoden talvi oli monen erittäin leudon talven jälkeen kylmä ja varsin runsasluminen. Kevät ja alkukesä olivat koleita ja alkukesän sademäärät olivat hyvin suuret. Sateita seurannut hyvin kuiva loppukesä ja syksy aiheuttivat sen, että vuoden virtaamaolot olivat varsin poikkeukselliset. Vesistön kannalta kevään ja alkukesän runsaat sateet olivat haitallisia koska vesistöihin huuhtoutui vesimassojen mukana suuria määriä ravinteita, jotka kasvukauden alkuvaiheessa lisäsivät veden kasvillisuustuotantoa.
Alueelle pistemäisesti johdettava jätevesikuormitus on 1990-luvulla ollut vähitellen alenemassa. Vesistön kannalta tärkeää fosforikuormitusta on saatu alennetuksi puhdistamoiden käyttöä edelleen kehittämällä. Rannikkovesille hyvin tärkeän kasviravinteen, typen, kohdalla tilanne ei ole läheskään yhtä hyvä. Selvä parannus on tapahtunut Skeppsholmenin puhdistamon ensimmäisen laajennusvaiheen myötä, ja jätevesien mukana tuleva typpikuormitus olikin 1990-luvun alhaisin. Merelle joutuvat typpimäärät ovat edelleen suuria ja typpikuormituksen edelleen pienentäminen on tulevien vuosien suuri haaste, mikäli rannikkovesiemme rehevöitymistä halutaan vähentää.
Puhdistamoille asetetut lupaehdot täytettiin pääosin. Tärkein puhdistamoiden toimivuutta häirinnyt tekijä oli hulevesien ajoittain liian suuri määrä kaikkien kuntien viemärilaitoksilla. Viemäriverkkoja on tarpeen parantaa, sillä sateisina jaksoina oli jälleen havaittavissa, että jätevesimäärä nousee suuremmaksi kuin kunnolla pystytään puhdistamaan.
Valtaosa Pohjanpitäjänlahteen kohdistuvasta kuormituksesta tulee Mustionjoen kautta. Vuoden
1996 kuormitushuiput ajoittuivat touko-, heinä- ja joulukuuhun. Kesän suuria kuormitusmääriä on pidettävä aika harvinaisina, mutta valitettavana, koska kasvukauden aikana tapahtuva ravinnekuormitus lisää suoraan vesistön rehevyyttä.
Pistekuormittajista Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo on merkittävin. Jokeen kohdistuvasta suuresta hajakuormituksesta huolimatta pistekuormituksen vaikutukset olivat ajoittain melko selvät Karjaan alapuolella. Lähinnä kuormitus näkyi kohonneina typpipitoisuuksina sekä veden heikentyneenä hygieenisenä laatuna. Ajoittain esiintyi myös hieman mineraaliöljyä joen alajuoksulla. Öljypitoisuudet ovat viime vuosina kuitenkin olleet pieniä.
Fiskarsinjoen veden laatu on yleisesti ottaen parempi kuin Mustionjoen. Vähävetisinä aikoina joen veden laatu yleensä heikkenee ja vuonna 1996 kuormitusvaikutukset olivat selvimmät helmi- ja huhtikuussa, jolloin vedessä oli varsin paljon fekaalisia bakteereita.
Österbyn kaatopaikan vesistökuormitus on vähentynyt selvästi verrattuna 1980-luvun tilanteeseen. Vuonna 1996 kaatopaikan vaikutukset olivat havaittavissa ainoastaan heinäkuussa. Poikkeuksellisista virtaamaolosuhteista johtuen muina näytteenottohetkinä puroissa oli niin vähän vettä, että edustavia näytteitä ei saatu. Koska purot olivat pitkiäjaksoja kuivillaan, vuoden aikana mereen joutunut kuormitus oli oletettavasti pienempi kuin normaalivuonna.
Pohjanpitäjänlahden pääongelmana on pitkään ollut syväveden huono happitilanne syksyisin. Koska veden vaihtuminen syvänteessä oli talven 1996 aikana jälleen ollut puutteellinen, oli oletettavaa, että happitilanne kehittyisi erittäin huonoksi syksyn mennessä. Siksi ryhdyttiin elo-syyskuussa syvänteen keinotekoiseen hapettamiseen. Syksyllä kielteinen happikehitys hidastui ja lokakuun puolenvälin jälkeen Pohjanpitäjänlahden syvänteeseen virtasi uutta vettä ulkomereltä päin. Pohjanpitäjänlahden pistekuormitus näkyi lähinnä ajoittain kohonneina bakteeri- ja mineraaliöljypitoisuuksina lahden perukassa.
Tammisaaren lähivedet olivat tarkkailualueen selvästi rehevimmät. Jätevesien vaikutukset suoraan veden laadun muutoksina olivat varsin pienet. Ajoittain esiintyi hieman fekaalisia kolibakteereita Båssafjärdenin pisteellä osoittaen jätevesipäästöjen lieviä vaikutuksia.
Tammisaaresta ulospäin mentäessä vesi kirkastui selvästi, ja jätevesipäästöjen vaikutukset veden laatuun olivat ainoastaan ajoittain lievästi havaittavissa. Selvimmät ihmistoiminnasta johtuvat vedenlaadun muutokset olivat vedessä ajoittain mitatut melko korkeat mineraaliöljypitoisuudet Tenala-Marinan pienvenesatamassa sekä Koverharin edustalla.
Veden rehevyystaso klorofylli-a mittausten perusteella oli selvästi korkein Tammisaaren lähellä. Varsinkin kevään ja alkukesän klorofyllipitoisuudet olivat sekä Pohjanpitäjänlahdella, mutta erityisesti Tammisaaren lähellä poikkeuksellisen korkeat.
