Julkaisu 69/1997
Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien vuoden 1996 vesistötarkkailu tehtiin jokialueilla (Risubackajoki, Kyrkån, Siuntionjoen päähaara) ja järvillä (Stora Lonoks-järvi, Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk) ottamalla vesinäytteitä yhteensä 20 havaintopisteeltä 2-8 kertaa vuoden aikana. Näytteistä analysoitiin veden fysikaalis-kemiallista laatua, bakteeripitoisuutta ja järviltä kasvukautena leväbiomassaa (a-klorofylli).
Tärkeimmät kuormittajat tutkimusalueella ovat Nummelan jätevedenpuhdistamo Risubackajoen latvoilla, Lohjan aseman kaatopaikka Kivikoskenpuron latvoilla ja Oy Minerit Ab:n Ratametsän allas Risubackajoen latvoilla. Pienemmät kuormittajat ovat merkityksellisiä lähinnä paikallisesti.
Jätevedenpuhdistamot täyttivät lupaehdot keskeisiltä osin vuonna 1996. Aseman kaatopaikalle ei ole asetettu numeerisia lupaehtoja.
Suurin kuormitus kohdistuu virtaamaltaan vähäiseen Risubackajokeen, joka onkin Siuntionjoen osa-alueiden huonolaatuisin jokialue; veden laadun lisäksi myös pohjaeläimistö ja kalasto ilmentävät epäedullisia olosuhteita. Oy Minerit Ab:n Ratametsän altaan vaikutukset näkyivät vuoden 1996 vesianalyysituloksissa altaan alapuolisessa purossa mm. sähkönjohtavuuden, alkaliteetin, pH:n ja sulfaatin korkeina arvoina huolimatta tehtaan vesitalouden tehostamisesta. Nummelan jätevedenpuhdistamon purkuvedet vaikuttivat voimakkaasti koko alapuolisen Risubackajoen veden laatuun nostaen erityisesti typpi- ja bakteeripitoisuuksia.
Lännestä Siuntionjoen pääuomaan laskeva Kyrkån jokihaara tuottaa suurimman osan koko Siuntionjoen vesistöalueen ravinnekuormituksesta. Kyrkån ongelmana on helposti huuhtoutuva hienojakoinen maa-aines ja suuri peltoprosentti, jotka yhdessä aiheuttavat voimakkaan hajakuormituksen. Kyrkån haaran ainoa pistemäinen kuormittaja on Kivikosken puron varrella oleva Lohjan aseman kaatopaikka, joka heikentää alapuolisen vesistön veden laatua. Vaikutukset laimenevat puroa ja jokea alaspäin mentäessä, mutta näkyvät ajoittain korkeina ammoniumtyppipitoisuuksina vielä jokihaaran alimmalla havaintopisteellä. Pohjaeläimistön ja kalaston perusteella olosuhteet Kyrkån jokihaarassa ovat kuitenkin paremmat kuin selvästi jäteveden likaamassa Risubackajoessa.
Siuntionjoen päähaaran latvavedet ovat joen puhtainta aluetta. Kuormitus lisääntyy jokea alaspäin mentäessä, mutta vielä keskiosan koskialueilla on sopivat olosuhteet monipuoliselle pohjaeläimistölle ja kalastolle; esimerkiksi taimen viihtyy alueella hyvin.
Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevat järvet Stora Lonoks-järvi, Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk ovat kaikki erittäin reheviä. Kalasto on särkikalavaltainen ja pohjaeläimistö koostuu harvoista kestävistä lajeista. Järviin kohdistuva ravinnekuormitus on jatkuvasti suuri ja lisänä on huonokuntoisen pohjasedimentin aiheuttama sisäkuormitus. Björnträskissä, Tjusträskissä ja Vikträskissä on aloitettu vuonna 1993 kunnostustoimenpiteet järven hoitamiseksi ja rehevöitymisen pysäyttämiseksi. Työ on perusteltua. Sitä tulee jatkaa ja samalla seurata tuloksia, jotta löydetään kullekin vesistölle parhaiten soveltuva hoitomalli.